KDE käsittelee Firefoxia paremmin kuin GTK+ pohjaiset ikkunoinnit

Olen käyttänyt viime aikoina pääasiallisena käyttöjärjestelmänä ihan perus Ubuntua, jonka työpöydällä komeilee GTK+ pohjainen GNOME 3.x. Olen kuitenkin lähinnä KDE Plasman käyttäjäkuntaa, joten tämä on hieman erikoinen tilanne.

Koska kuitenkin olen nykyisin Plasman käyttäjä, kiinnitän muihin työpöytäympäristöihin ehkä kriittisemmin huomiota ja GNOME on erityisesti yksi niistä rakkaista ”vihollisista”, jota käyn säännöllisesti tutkimassa.

Tänään löysin erittäin kummallisen ongelman GNOME shellistä tai ehkäpä tarkemmin GTK+ kirjastosta. Ongelman, joka ilmenee ainakin Firefox selainta käyttäessä. En ikävä kyllä pysty tarkasti kertomaan mikä ongelman aiheuttaa mutta pystyn kertomaan, miten se esiintyy.

Syy & Seuraus:

Firefox ei toistaiseksi vielä tue kunnolla PWA -tilaa, jonka avulla pystyisi avaamaan verkkosivuja tilaan, jossa ei sivun sisällön lisäksi ole näkyvillä mitään selaimen käyttöliittymiä, kuten painikkeita, eikä osoiteriviä. Lisäosien parissa työskentelevät käyttäjät ovat kuitenkin kehittäneet tähän jonkinasteisen paikkauksen, jolla sisällön saa avattua tähän käyttöliittymättömään ikkunaan myös Firefoxilla.

Muun muassa Popup Window, on tämänkaltainen lisäosa. Se avaa verkkosivun erilliseen Firefox ikkunaan, ikään kuin PWA -tilaan.

GNOME kuitenkin jostain käsittämättömästä syystä, kohtelee näitä ikkunoita erikoisella tavalla, se jättää kyseiset ikkunat aina muiden sovellusten ja ikkunoiden päälle. GNOMEn ikkunavalikon kautta, tätä ominaisuutta ei voi estää, ikkunat vain yksinkertaisesti ovat ”aina päällimmäisenä”.

Ensiksi toki epäilin, että Firefoxissa on tapahtunut muutos, jossa tämänlaiset ponnahdusikkunat käsitellään ”Stay on top” muodossa, koska normaalisti niitä käytetään verkkosivujen toimintojen esittämiseen, lomakkeiden ulkoiseen syöttämiseen ja muuhun siten tärkeisiin toimintoihin. Huom.! Tätä toimintoa ei pidä sekoittaa 90-luvun pop-up mainoksiin.

Kun sitten kuitenkin aloin epäilemään Firefoxin osallisuutta, loin muutaman virtuaalikoneen, Windows 10 sekä KDE Neonin, Linux Mint Cinnamonin ja vielä täysin puhtaan (asetuksiltaan oletuksilla) Ubuntun.

Asensin käyttämäni Firefox Nightlyn sekä Popup Window lisäosan jokaiseen virtuaalikoneeseen ja ajoin testit.

Avasin jokaiseen virtuaalikoneeseen Firefoxin ja Googlen Gmailin, poppautin Gmailin omaksi ”PWA-ikkunakseen” ja avasin myös muutamia muita sovelluksia. Olin äimänkäkenä lyöty, kun lopulta huomasin, että vain Ubuntussa (jossa GNOME) Firefoxin popup ikkunat käyttäytyivät ongelmakuvaukseni tavoin.

Linux Mint Cinnamonissa, joka on GNOMEn tavoin GTK+ -pohjainen, popupit käyttäytyvät lähes samalla tavalla mutta Cinnamonissa vain Firefox selain jäi ikkunoiden alle. Muut sovellukset, kuten vaikkapa tiedostohallinnan sai näiden ikkunoiden päälle.

KDE Plasmassa (Neon) sekä Windowsissa, popup ikkunat eivät jääneet muiden päälle. KDE plasma työpöytä perustuu Kwin ikkunamanageriin, joka huolehtii ikkunoiden hallinnasta, se muun muassa käsittelee kyseisiä popup ikkunoita normaaleina sovellusikkunoina tarkoittaen sitä, että GTK+ pohjaisista järjestelmistä poiketen, popupit saavat myös pienennä sekä suurenna painikkeet, joten ne voi asettaa paremmin paikalleen.

Kyse on siis GNOMEsta tai ehkäpä kuitenkin tarkalleen GTK+ alustasta ja sen tavasta hallita sovelluksen omia ikkunoita (child window) mutta pahin ongelma näyttää olevan kuitenkin GNOME shellissä, yllä mainitun käytöksen vuoksi.

Voi olla, että shellin asetuksia voi tämän osalta jostain säätää mutta en näitä lippuja ole vielä löytänyt, vaikka niitä dconfilla olen kovasti koittanut etsiä.

Mikäli tiedät kuinka tämä pakotettu ”stay-on-top” saadaan pois päältä, kerro ihmeessä alla olevaan kommenttiosioon.

Versiot:

Gnome Shell: 3.36.4 + GTK+ 3.2.4.20

Cinnamon: 4.6.7 + GTK+ 3.24.20

KDE Plasma: 5.19.5

Windows 10: 19041.508

Mozilla Firefox: 82.0a1 (2020-09-10)

OnePlus 6T: Open Cameran testivideo (AVC 4K@30fps 9Gb filesize limit)

Testaan Open Cameran 9Gb tiedostokokorajoitusta.

Tiedostorajoitus toimii ja uuden videotiedoston aloittaminen alkaa lopulta automaattisesti.

Koska miksi ei, niin tässä tuo hieman vajaa 30 minuutin testausvideo jota ei ole editoitu tai muutettu jälkikäteen. Kyseessä siis kuvauksen ensimmäinen video, toisen alkamisen jälkeen lopetin itse kuvaamisen kun selvisi että lopetus ja aloitus toimii.

Alla olevien teknisten tietojen mukaan, noin puolituntia pystyy tallentamaan 9,18Gt tiedostoon laitteen oletusasetuksilla (bitrate), kuvanlaadun ollessa 4K@30fps.

Videolla huomaa kuinka herkkä Open Cameran jatkuva tarkennus videokuvauksessa on, ongelman näytti kuitenkin aiheuttavan enemmänkin automaattinen valotus joka sotki jatkuvan tarkennuksen. Kun valotuksen lukitsee, ei videon ongelmia tule edes jatkuvalla tarkennuksella.

Kuten videolla epäilenkin, bitrate ei ole pyydetty 100Mb/s vaan 42.
Open Camera ei pysty puhelimen oletus koodekilla, eli Advanced Video Codecilla tallentamaan yli 42Mb/s bitratea, opin myöhemmin että Bitraten saa halutunlaiseksi käyttämällä High Efficiency Video Codecia.

Videotiedoston tekniset tiedot:

ID/String :	1
Format/String :	AVC
Format/Info :	Advanced Video Codec
Format_Profile :	High@L5.2
Format_Settings :	CABAC / 1 Ref Frames
Format_Settings_CABAC/String :	Yes
Format_Settings_RefFrames/String :	1 frame
Format_Settings_GOP :	M=1, N=30
CodecID :	avc1
CodecID/Info :	Advanced Video Coding
Duration/String :	29 min 2 s
Source_Duration/String :	29 min 2 s
BitRate/String :	42.0 Mb/s
Width/String :	4 096 pixels
Height/String :	2 160 pixels
DisplayAspectRatio/String :	1.896
FrameRate_Mode/String :	Variable
FrameRate/String :	30.000 FPS
FrameRate_Minimum/String :	14.980 FPS
FrameRate_Maximum/String :	43.021 FPS
Standard :	NTSC
ColorSpace :	YUV
ChromaSubsampling/String :	4:2:0
BitDepth/String :	8 bits
ScanType/String :	Progressive
Bits-(Pixel*Frame) :	0.158
StreamSize/String :	8.52 GiB (100%)
Source_StreamSize/String :	8.52 GiB (100%)
Title :	VideoHandle
Language/String :	English
Encoded_Date :	UTC 2019-01-31 06:03:52
Tagged_Date :	UTC 2019-01-31 06:03:52
colour_range :	Full
colour_primaries :	BT.601 PAL
transfer_characteristics :	BT.601
matrix_coefficients :	BT.470 System B/G
mdhd_Duration :	1742008
Codec configuration box :	avcC

Kuinka toimii Saunavisio vuonna 2018?

Nurkkien siivoamisessa on se kiva puoli että sitä tulee tehtyä kaikenlaisia löytöjä, olen löytänyt diskettejä, Intel Pentium prosessoreita sekä myös uudempia AMD prossuja ison läjän mitä kummallisimmista paikoista ja laatikoista :)

Nyt kuitenkin videon aiheena on mielenkiintoinen löytö 00-luvun puolelta, tuolloin Saunalahti kokeili paljon erilaisia palvelukonsepteja ja yksi oli Saunavisio, minulta sattuu (sattui) löytymään vielä tämä ikoninen Saunavisio digiboksi kaukosäätimineen, joten ajattelin että miksikäs ei laitetta voisi testata nyt 2018. Lähinnä tässä kiinnosti se josko Saunavisio laite päivittyisi Elisaviihde boksiksi, katsotaan video miten boksin käy.

Mikä Saunavisio?: Saunavision tarkoitus oli viedä TV-ohjelmatallenteet pilveen eli nettiin. Palvelu keräsi paljon huomiota uudesta tavasta hallita käyttäjän henkilökohtaisia ohjelmatallenteita. Hieno ominaisuus oli se että tallenteet pystyi hyvin yksinkertaisesti tallentamaan tietokoneelle, joka ei kuitenkaan ollut palvelun idea vaan se että tallenteet ovat netissä striimattavissa.

Kokonaisuus oli todellinen raakile, Saunavisiosta kerkesi tulla kyllä tuote mutta sen nörttimäistä kehitystyötä ei piilotettu kuten nykyisessä ja lopulta Saunavision korvanneessa Elisa Viihteessä on käynyt. Esimerkiksi jos halusit katsoa tallenteita tietokoneelta, oli siihen asennettava VLC soitin ja sen selainlaajennus, jo yksin tämä vaatimus oli monelle liikaa.

Tallenteissa ei myöskään ollut minkäänlaista kopiointisuojausta vaan videotiedoston pystyi lataamaan striimiurlin kautta kaikki saunavisio tunnukset omaavat, oli tallenne oma tai ei.

Olin Saunavision testaaja, eli ikään kuin beta-käyttäjä joten näin melko läheltä ja pääsin osaltani osallistumaan tuotteen kehitykseen, lähinnä sovelluspuolella, itse asiassa käytin boksia yllättävän vähän, televisio Saunavision verkkosivulla oli minulle riittävä mutta varsinkin käyttöliittymässä oli huimasti viilattavaa, kuten skaalaukset, fonttikoot sun muut asiat olivat niitä joihin kiinnitin erityisesti huomiota mutta se muisteluista, katsotaan video! :)

Nessulle uusia leluja 😺

Kuvattu: 19.03.2018
----------------------------------

Videotestailut jatkuu.

Tällä kertaa koitan saada 24fps videon Youtubeen ja katsoa mitä tuubbi videolle lopulta tekee.

Videon sisältö, Nessukissa saa uusia leluja :)

Formaatti testi: Pihalla erikoisen hiljaista 😜

Kuvattu: 19.03.2018
-----------------------------------

Testaan tällä videolla muutamia juttuja, kuvanlaatu on huono, tarkistan miten paljon Youtuben pakkausalgoritmit huonontaa videonlaatua entisestään. Mittaus on helppo tehdä ennemmin näin päin.

Video on on sisällöltään hyvinkin outo, en tiedä miten tunnelma siitä välittyy mutta kuvaushetkellä ulkona oli todella kummallisen hiljaista, ei mitään liikettä missään ja ilmapiiri oli ahdistava, ikään kuin jotain painavaa ja mustaa olisi laskeutunut koko kylän päälle :S

Paulig MUKI - Tutustutaan hieman tarkemmin

Pauligin MUKI on hauska kapistus, mukin reunalla olevaan e-paperiin voi lähettää mobiililaitteesta kuvia sekä tekstiä, kuvia ja tekstiä voi asettaa myös jonoon siten että ne vaihtuvat vuoronperään.

Olisi hienoa jos Paulig lisäisi mobiilisovellukseen enemmän mahdollisuuksia lisätä erilaisia toimintoja mukiin, kuten RSS-feedien otsikot ja mahdollisesti jopa muuta tekstipohjaista sisältöä verkosta.

Testasin MHL-kaapelia

Nykyään on toki mahdollista siirtää puhelimen kuva langattomasti esimerkiksi televisioon, systeemi ei aina kuitenkaan ole kaikista toimivin vaihtoehto ja viive saattaa estää kokonaan esimerkiksi järkevän pelaamisen.

MHL-HDMI- kaapeli on vaihtoehto moiseen. Sillä voi peilata puhelimen näytön sellaisenaan televisiolle, kuvaa ei ole rajoitettu tiettyihin sovelluksiin vaan kaikki mikä näytössä on, näkyy nyt myös televisiossa.

MHL on parhaimmillaan mobiilipelien kanssa:

Vaikka älypuhelinpelit perustuvatkin kosketusnäytön käyttöön, oppii sormet nopeasti käsittelemään puhelinta pelkkänä ohjaimena eikä puhelinta tarvitse tuijottaa kuten voisi kuvitella.

Esimerkiksi Angry Birds Transformers pelissä täytyy painaa kohdetta johon haluaa pelihahmonsa tulittavan, hyvin pian peliä pystyy pelaamaan todella hyvin vaikka katsookin isoa näyttöä, eikä näyttöä jota painaa, sormet vain löytävät kohteensa.

Videopalvelut toimivat hyvin myös:

Netflixin, Youtuben ja kaikkien muidenkin videopalveluiden videot päivittyvät HDMI-kaapelia pitkin 1080p täysteräväpiirtovideona myös suurelle näytölle, tässä kohtaa kuitenkin huomaa sen että ainakin testauksessa käytössä ollut Samsung Galaxy S4 saattaa hieman pudottaa MHL-näytön ruudunpäivitysnopeutta koska laite piirtää FullHD-tarkkuutta kahdelle näytölle samanaikaisesti.

Minulla ei ollut FPS-mittaria käytössä testissä joten en pysty sanomaan tarkkaa pudotusta, mutta se on hyvin pieni eikä se juuri häiritse katsojakokemusta.

Peleissä FPS-tippumista ei erottanut lainkaan, joka siten mahdollisti onnistuneen pelikokemuksen.

MHL-kaapeli tarvitsee virtaa ja se onnistuu MicroUSB-kaapelin avulla jonka voi liittää esimerkiksi television USB-porttiin, samalla MHL-kaapeli lataa puhelinta joten akku ei pääse loppumaan kesken kaiken.

MHL-kaapeleita tai adaptereita löytää edullisesti monestakin paikasta, Suomessa ne maksavat 15-20 euroon mutta Kiinasta niitä voi tilata jopa alle 5 eurolla.

Tässä video tekemästäni testistä:

MHL-kaapelia kannattaa kokeilla, sen pitäisi sellaisenaan olla standardoitu tekniikka mutta kannattaa silti ottaa ennen tilausta selvää että kaapeli varmasti toimii omassa puhelimessa/tabissa.

ScribeFire testailua

Minulla on ollut tarkoituksena asentaa jo pidemmän aikaa Windowsin rinnalle Linux, tarkemmin Ubuntu (vahvasti muokattuna versiona) mutta oikeastaan vain yksi sovellus estää minua olemaan Linuxin puolella pidemmän aikaa ja se on monipuolinen blogieditori Windows Live Writer jolla teen niin IT Paukkua kuin myös tätä blogia.

Linuxille ei jostain syystä löydy oikeaa blogieditoria, muutama hyväkin sille on joskus julkaistu, lähinnä KDE-ympäristöön mutta niiden kehitys on lopetettu eikä ne siten enää tue esimerkiksi Bloggerin uutta versiota (lue apia).

Olen usein laittanut Googleen hakusanat "Best Blog editor for Linux" tai jotakin vastaavaa ja hakutulokset eivät koskaan tarjoa juuri muutoksia, edelleen linkataan vuosina 2011-2012 aikana tehtyihin lyhyisiin otoksiin tarjonnasta ja sovellusmaailmassa tuo on kuin kivikauden luolamaalauksia katselisi.

Sitten välillä on tullut esiin tämä ScribeFire sovellus joka on monipuolinen blogieditori mutta toimii selaimessa (Chrome, Firefox, Opera, Safari) liitännäisenä eli plug-ininä. Ohjelma vaikuttaa melko vakaalta nykyisin, joskus aikaisemminkin tätä kokeillut mutta tuolloin liitännäinen kaatui jatkuvasti kun yritti julkaista jotakin tai liittää blogimerkintään kuvan. Toivotaan siis että minulla olisi tässä parempi tuuri, nykyinen Chromen liitännäinen kantaa versionumeronaan 4.3.5.

Ongelmia tässä editorissa on lähinnä se ettei se pysty hakemaan blogin ulkoasua ja mittoja, nyt teksti on melko kylmiltään editorissa eikä voi olla missää vaiheessa varma siitä miltä lopullinen juttu tulee näyttämään, varsinkaan kun mukaan liittää kuvat ja videot juttuun mukaan. Preview toiminto puuttuu myös, on vain vaihtoehtona julkaista, tai tallentaa juttu johonkin en tiedä mihin.

Ongelma on myös siinä että ScribeFire tahtoo käyttää sen omaa fonttivalikoimaa, ohittaen blogin teemaan valikoidun fontin. Harmillisesti ohjelman asetusvalikko on melkolailla turhake eikä sen avulla voi tehdä juuri mitään, siellä pitäisi ehdottomasti olla mahdollista valita oletusfontit, blogin editorin sekä sivun oletuskoko, kuvien oletuskoko ja muuta sellaista jolla on valtavasti merkitystä blogitekstin julkaisussa.

Itse editorissa on oikeassa yläkulmassa linkki HELP! mutta dokumentointia tai neuvoja sieltä ei löydy vaan ainoastaan mahdollisuus ilmoittaa bugi tai kysyä kehittäjiltä sähköpostitse mahdolliseen ongelmaan vastausta, myös kehitysehdotuksia otetaan vastaan samaisesta linkistä.

Kuvien kanssa on sitten taas se ongelma että kuvat latautuvat Picasan / Google+:an kuviin julkiseen dropbox (oletusalbumi) albumiin, joten jos ylläpitäisin tällä kaikkia blogejani niin tämä ei erottelisi kuvia blogien välillä millään tavalla ja Google+ uusiin kuviin ilmestyy häiritsevästi blogien kuvat jotka eivät sellaisaan juuri säväytä katsojia.

Kuvien hallinta tällä editorilla on suuri ongelma, en voi myöskään suoraan editorista päättää ovatko nyt blogiin mukaan tulevat kuvat linkkejä suurempiin alkuperäisiin kuviin vai pelkästään embedattuja juttuun. lisätty julkaisun jälkeen: linkkejä ei synny.

Kuvien kokoa pystyy onneksi hiirellä muokata suoraan editorista ja numeroinkin niiden näyttökoon voi asettaa tarkemmin, tosin kun kuvan on tekstiin jo liittänyt, ei kuvan asetuksia pysty enää muuttamaan muualta kuin editorin HTML-editorin avulla. Kuvan päällä tuplaklikkaaminen ei esimerkiksi avaa kuvan ominaisuusikkunaa joka on esillä kuvan laittamisen yhteydessä. Kuvan asetuksiin pääsee klikkaamalla editorin työkalupalkin "Insert/edit image" painiketta.

Kuviin voi myös asettaa mustat kehykset, kehyksen paksuuden voi itse päättää kuvan ominaisuuksista. (katso kohta Border:)

Pisteitä ScribeFire saa kuitenkin pisteitä siitä että se tukee Blogini kategorioita ja osaa hakea ne Bloggerista valmiiksi, myöskin tageja voi hyödyntää jos niitä blogiin on asettanut.

ScribeFire on edelleen selkeästi kesken, tai ainakaan tämäkään editori ei vielä kata vaativia tarpeitani. Bloggerin omaa editoria ei haluta myöskään käyttää koska se on melko rajallinen. Editorilla voi myös ajastaa julkaisuja joka on myös hyvä ominaisuus olla olemassa, Julkaisemisen loppuvaiheilla teksti on mahdollista julkaista aluksi yksityisenä ja tätä optiota käytinkin tähän postaukseen mutta mahdollisuus julkaista teksti julkiseksi katosi samalla, tämä on melko varmasti bugi ScribeFiressä, nyt tämä teksti täytyy erikseen käydä julkaisemassa julkiseksi Bloggerista käsin.

Laitan tähän vielä mielenkiinnosta testivideon Youtubesta sillä ScribeFiressa näyttää olevan oma painike Youtube videoille:

Windows Live Writer on erinomainen tuote, sillä pystyy jopa hieman editoimaan kuvia erilaisin efektein ja kehyksien suhteen. Hieman pelottaa myös se että Microsoft ei ole julkaissut editoristaan uutta versiota enää vuosiin ja kehitystiimi ei keskustele ohjelman tulevaisuudesta julkisesti, huhuina on ollut että editori olisi lopetettu ja käyttäjiä siirrettäisiin Officen pariin, tosin Office ei osaa lähettää kuvia esimerkiksi Picasaan joten sekään ei ole vaihtoehto.

Mitään varmaa ei siis ole mutta jos lukijakunnastani sattuisi joku löytymään joka voisi suositella minulle hyvin monipuolista blogieditoria joka toimisi Linuxissa ongelmitta, voi olla selaimen kautta toimiva, verkkopalvelu tai perinteinen ohjelma.

Nyt testataan kestääkö Lasol -20 asteen pakkasia

Muistatteko muutama postaus sitten julkaisemani Lasol -mainoksen jossa Naruska sai Berneriltä uuden nähtävyyden eli nykyisin jo maankuulun pissapojan. Jos ette niin katsokaa nyt ihan ensiksi se video tästä:

 

Minua pyydettiin tekemään video jossa testaan Lasolia, en kuitenkaan sitä miten se voi nousta... Vaan pitääkö se lupauksensa ja on jäätymättä kovassakaan pakkasessa.

Tein pyydetyn testin pakastimen avulla, koska ulkona ei enää ole sellaisia asteita jolla väitteen todenperäisyyttä voidaan testata.

Pakastin on noin -20 asteessa ja noh... Lopputuloksen voitte katsoa itse alla olevasta videosta, älkää unohtako kertoa omia kokemuksianne tästä lasinpesunesteestä kommenteissa:

www.youtube.com/survivor303

Googlen sovelluskohtaiset salasanat [VAROITUS]

Google tarjoaa Gmailin käyttäjille kaksivaiheista kirjautumiskäytäntöä, se mahdollistaa sovelluskohtaisten salasanojen käytön..

Idea on ihan kiva mutta täysin turha, eikö ole hyvä että pääset omalla salasanallasi kaikkiin Googlen palveluihin, mistä ja milloin tahansa?

Kokeilin kuitenkin tuota uutta järjestelmää ja heti alkoi tehdä mieli lyödä päätä seinään. Google luo sinulle salasanan ohjelmalle mutta ohjelma ei kerro että haluaa että luot sille oman salasanan. Se täytyy itse hoksata, kävin asettamassa sitten salasanan joka oli kolmivaiheinen sekamelska mutta alhaalla luki että välit yhdistelmissä voidaan jättää huomioimatta?!?!.. Sitten syötin kummallisen sekamelskan ohjelmaan ja se lähti kuin lähtikin toimimaan.

Tämä oli kokemus työpöytäsovelluksesta.

Sitten tulee puhelin, ANDROID puhelin. Synkkays lakkasi toimimasta jälleen kertomatta syytä, sanoi vain että ei voi kirjautua tunnuksellani, tajusin että kyseessä on taas tämä salasanahärpäke ja tein vaiheen yksi jälleen, ja syötin saamani koodin puhelimeen, homma lähti toimimaan, sitten minun piti tarkistaa adsensestä tulossa olevat mainostuloni, tietenkin matkan päällä tein sen puhelimella ja sen selaimella, en päässytkään läpi, kysyi verkkopankeista tuttua avainkoodia?!?! mutta salasanana otti kuitenkin Googlen oman salasanan, avainkoodin alla oli kohta "hae koodi puhelimella" mietin että pitäisikö siitä maksaa? noh linkki toimikin niin että Yhdysvaltalainen numero soitti minulle, tosin ei siihen numeroon joka minulla oli matkassa!, kotona tein homman uudelleen ja puhelimessa ystävällinen miesääni kiitti kun käytän Googlen palvelua ja kertoi avainkoodin kahteen kertaan, joka kerralla kuitenkin niin nopeasti että en muistanut sitä siinä vaiheessa kun se piti kirjoittaa puhelimen selaimeen, soittopyyntö siis uudelleen ja odottelemaan, soitto tuli ja nyt kirjoitin numeron ylös ja sitten vasta sain sen syötettyä Adsenseen ja pääsin tarkistamaan mainostuloni. Kyllä Tämä on sitä palvelua parhaimillaan!.

Hauska yksityiskohta oli sekin että Google lähetti avainkoodin minulle tekstiviestitse puhelun jälkeen, tai noin 10minuuttia sen jälkeen, tuolloin koodi oli jo vanhentunut.

Onneksi tuon kaksivaiheisen kirjautumisen saa pois päältä.

ÄLKÄÄ EDES KOKEILKO.

Erinomaisia palveluita tullut vastaan

 

Ja palveluthan ovat ensinnäkin paljon hehkutettu musiikkipalvelu Spotify, Suomenkielisen käyttöliittymänkin tarjoava mikroblogipalvelu Qaiku, joka muistuttaa Twitteriä että Suomalaista alkuperää olevaa Jaikua, sitten on palvelu nimeltään Adrive joka tarjoaa ilmaiseksi 50 Gigatavua levytilaa verkosta.

Otetaan esittelyyn nyt ensimmäiseksi

Spotify:

Spotify on saavuttanut melkoisen hypetyksen aikana kulttimaineen, palvelu on vieläkin Beta sekä Invite -eli kutsuvaiheessa, palveluun pääsee rekisteröitymään mikäli saa jostakin itselleen hankituksi Spotify invitekoodin.

Mikäli ei yrityksistä huolimatta löydä tai saa invitekoodia voi palvelun aloittaa maksamalla päivästä 0,99€ tai kuukaudesta 9,99€

Spotifyn ilmainen versio ei anna käyttäjälleen aivan kaikkea sen kirjastosta löytyvää materiaalia ja kappaleiden väliin saattaa tulla joskus mainoksia, mainosten määrä on toistaiseksi hyvin minimaalista joten mainoskatkoja tulee erittäin harvoin.

Spotify on musiikkisoitin joka striima, eli suoratoistaa musiikkia palvelun palvelimelta niin että sitä ei pysty kopioimaan omalle koneelle selkokielisesti, ellet sitten näe vaivaa ja kopioi äänilähdettä suoraan johonkin äänieditoriin :).

Tosin netissä on jo muutamia ohjelmia joilla Spotifyn musiikkiarkistoa voi siirtää koneelle, sovellukset toimivat hieman miten sattuu ja vaativat Linux shellin käyttöympäristökseen :/ ei kovin vaivatonta sekään siis :).

Mediasoitin:

Kun Spotifyyn on rekisteröidytty, täytyy koneeseen asentaa Spotify mediasoitin, kyseinen mediasoitin on hyvin kevyt eikä se kuluta järjestelmän resursseja juuri lainkaan.

Ohjelmaa on todella nopea käyttää, se muistuttaa ulkoisesti Applen OS X käyttöjärjestelmän teemaa josta kaikki, varsinkaan Windows käyttäjät eivät ehkä pidä.

Käytettävissä ei ole yhtenäistä mediakirjastoa jota voisi selata vapaasti vaan soittimen musiikin navigointi perustuu soittimen hakutoiminnon käyttöön, vaihtoehtoja toki on myös kuten etusivun uusien albumien esittely sekä "näistä saatat pitää" ehdotuksista, Spotifyssä on myös toiminto jolla ohjelman voi asettaa soittamaan eri aikakausien albumeita ja yksittäisiä hittejä sekaisin, tätä toimintoa kutsutaan radioksi :).

Mediasoittimen käyttöliittymän kieli on Englanti eikä muita vaihtoehtoja toistaiseksi vielä ole.

Musiikkikirjasto:

Olin hyvin epäileväinen kirjaston sisältävän paljoakaan Suomenkielistä materiaalia, kuten suomi-rockia, hip-hoppia ynm... sellaista mikä ei ulkomailla ole jalansijaa saanut. Olin toki kuullut muutamilta Spotifyn käyttäjiltä että kyllä sieltä jotain kappaleita löytyy.

Laitoin erittäin nopeasti toimivaan hakuun, hakusanan Dingo, ja kuinkas ollakaan sieltä tuli silmänräpäyksessä iso määrä Dingon kappaleita, huomasin kuitenkin että siellä on paljon duplikaatteja eri albumeilta, kokoelmilta ja Dingon omilta levyiltä.

Nopeasti ajattelin että jaaha, tämä palvelu sopii niille joita ei koko levynsisältö kiinnosta, no sitten huomasin hakutulosten yläpuolella linkin Dingo ja siellä oli paljon muitakin artisteja joihin hakusana Dingo sopi, klikkasin ensimmäistä Dingo linkkiä ja Spotify näyttikin minulle listan kaikista Dingon levyistä sekä kokoelmalevyistä joissa Dingon kappaleita on, tämä hakutulossivu näytti enemmänkin Windows Media Playerin kirjastolta ja sitä oli näin tuttu käyttää, tämän toiminnon suosisi tulevan ensimmäisenä kun hakutuloksia odottaa.

Englanninkielistä sisältöä Spotifystä toki löytyy huimat määrät, on myös hieman vähemmän tunnettujen bändien kato oletettavaa, esimerkiksi Kill The Alarmia ei sieltä vielä löydy vaikka heidän levyjakelijansa yhteistyökumppanina onkin, ehkä myöhemmin?

Spotify soveltuu ei ehkä oman mediakirjaston korvikkeeksi mutta uuden musiikin etsintään se on oiva apuväline, sillä sen "saatat pitää näistä" -toiminto on hyvin toimiva ja oppii kuuntelijan musiikkityylin hyvin nopeasti, minulle tuli vastaan myös aivan uusia kokoelma levyjä  joista en ollut tietoinen, esimerkiksi kuvakaappauksessakin oleva HILSE LP joka on julkaistu jo vuonna 1979, levyssä on suomen alkupunkin pioneerit hienosti rivitettynä :).

Hienoa Spotifyssä on myös se että se tukee suoraan Last.fm:ää eli mikäli käyttäjä on rekisteröitynyt Last.fm palvelun voi hän myös Spotifyssä soitetut kappaleet lisätä soitetut listalleen ja jakaa sitä eteenpäin :)

Qaiku:

Qaikusta tuskin tarvitsee niin paljon kertoa, se tarjoaa samat palvelut mitä Jaiku että Twitter, tosin sille ei vielä toistaiseksi näytä olevan omaa mobiilisovellusta eikä se tarjoa mahdollisuutta lähettää qaikuja tekstiviestiksi, sille on kuitenkin vapaa api olemassa joten uskoisin että sille tulee paljonkin ulkoisia sovelluksia mikäli sen käyttäjäkanta vain kasvaa.

Parasta Qaikussa on toki se että se tarjoaa Suomenkielisen käyttöliittymän.

Adrive:

Adrive on palvelu joka tarjoaa 50gigatavua ilmaista verkkokiintolevytilaa, se tarjoaa maksaville asiakkaille myös enemmän levytilaa sekä kätevän Adrive desktop hallintasovelluksen joka on toteutettu Adobe Airilla joten sen saa toimimaan jokaisessa käyttöjärjestelmässä jolle Adobe on Airin julkaissut.

Maksavat asiakkaat saavat myös webDAV sekä FTP käyttöoikeuden verkkolevylleen.

Ilmaista eli Basic käyttäjät saavat levytilanhallintaan Adobe Flashilla sekä Sun Javalla toimivan sovelluksen joka toimii luonnollisesti selaimen kautta, tämänkin pitäisi toimia eri käyttöjärjestelmissä kunhan kyseiset laajennukset on asennettu järjestelmään.

Parasta Adrivessa kuitenkin on maksullisen puolen Adrive desktop ohjelma johon voi asettaa ja tallentaa siirtotöitä, kuten varmuuskopioita, ohjelmaan voi asettaa hakemisto ja jopa tiedostokohtaisesti säännöt mihin ja milloin siirto suoritetaan, varmuuskopioidessa tämä on erinomainen toiminto sillä automaattisessa varmuuskopioinnissa ajastus on toki tärkein toiminto, ohjelma on myös kehitetty varmuuskopiointi mielessä, sillä ohjelma osaa tarkistaa paikallisten tiedostojen muutokset ja lähettää ensimmäisen lähetyskerran jälkeen vain muuttuneet ja uudet tiedostot palvelimelle.

Adrivessa ei myöskään ole minkäänlaisia nopeusrajoituksia vastaan- että tulevan datan käsittelyssä.

Suomalainen Saunalahti tarjoaa saman tilan jopa muutaman centin edullisemmin kuin Adrive mutta se ei tarjoa samanlaista siirto-ohjelmaa, vain pelkistetyn kaikki tai ei mitään varmuuskopiointi ohjelman ja ikävä kyllä sellaisena versiona kaikenlisäksi mikä ei toimi 64-bittisen Windowsin kanssa, linuxista ja muista järjestelmistä puhumattakaan, siksi minä valitsin Adriven.

Jos liittyy Adriveen nyt, saa 14 päivän ilmaisen kokeilun sen maksulliseen palveluun jolla Adrive Desktop ohjelmaa voi testata.

Suosittelen testaamaan näitä kaikkia jos tarvetta moisille on :)

Juttu: TVkaista - TV-Ohjelmien verkkotallentaja

Kirjoitin jutun TVkaista palvelusta, se avaa lukijoille hieman palvelun salamyhkäisyyttä mm, tarjoamalla kuvia ja tietoa palvelun käyttämisestä sen mahdollistamilla eri tavoilla ja yhteysnopeuksilla.

TVkaistakaan ei täysin ilman kritiikkiä jää, mm. sen 8M yhteydelle optimoitu erillinen katseluohjelma saa sitä osakseen.

Linkki juttuun tästä.

Seuraavaksi testattavaksi saapuu Googlen selain Google Chrome, josta voin sanoa sen verran että kirjoitan tämänkin blogientryn kyseisellä selaimella ja täytyy sanoa että selain on todella nopea vaikkakin se on vielä BETA asteella.