Näytetään tekstit, joissa on tunniste mielipide. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste mielipide. Näytä kaikki tekstit

16 lokakuuta, 2021

#jannerage - Microsoft Windows 11 järjestelmävaatimukset

Mielipide Microsoftin Windows 11 käyttöjärjestelmän järjestelmävaatimuksista sekä ajatuksia siitä, minkälainen mahdollisuus tämä on Linux työpöydän todelliselle nousulle.

13 maaliskuuta, 2021

😷 #HSL määrää asiakkailleen maskipakon mutta...

Helsingin seudun liikenne, eli #HSL on päättänyt, että heidän palveluitaan käyttäville henkilöille tulee voimaan maskipakko, jo huomenna 13.03.2021!

Todellisuudessa kuitenkaan, "pakosta" nyt ei kuitenkaan näytä olevan kyse. Nimittäin tälle ei löydy minkäänlaisia laillisia perusteita, eli laki ei tue HSL:n määräystä.

Tämän myös HSL itse tietää ja kertoo tästä tiedotteessaan, jossa se ilmoittaakin seuraavanlaisesti: ” HSL:llä ei ole lainmukaista oikeutta estää matkustajien matkaa tai poistaa matkustajaa liikennevälineestä vain siksi, että hänellä ei ole kasvomaskia.”

Eli mistä ihmeestä tässä on kyse? Miten voi olla, että HSL ilmoittaa maskipakosta mutta kuitenkin siten, ettei sitä todellisuudessa ole, eikä voi olla?

HSL - Maskipakko HSL:n liikenteessä 13.3.2021 alkaen: tietoja ja ohjeita.

17 syyskuuta, 2020

Disney+ saapui Suomeen!

Disney+ saapui Suomeen! Tässä lyhyehkö esittely ja mielipide video.

Disney+ on uusin videoiden suoratoistopalvelu. Se eroaa muista lähinnä siitä, että se sisältää eniten omaa sisältöään, eli Disney videoita, suurinta osaa näistä elokuvista ja sarjoista ei ole ollut mahdollista nähdä muista kilpailevista palveluista, joten Disney+ tarjoaa vihdoinkin jotain uutta, tai noh miksei myös vanhaa katsottavaa :)

Yllä olevalla videolla kerron mielipiteeni palvelusta ja sen sisällöstä, tosin vain noin muutaman elokuvan ja sarjan katsomisen perusteella.

13 heinäkuuta, 2020

Mielipide: Linuxin pakettimanagerit


Linuxin pakettimanagerit eli alustat, joiden avulla hallitaan Linux jakeluiden sovellusasennuksia, ovat yleensä olleet se, jolla jakelut eroavat näkyvimmin toisistaan.

Red Hat pohjaiset jakelut käyttävät yleisesti RPM pakettimanageria.
Debian pohjaiset jakelut käyttävät DEB pakettimanageria.
ARCH Linux pohjaiset jakelut käyttävät PACMAN pakettimanageria.

Maailmalla olisi kova halu yhtenäistää pakettimanagerit mutta nykyinen trendi haluaa tehdä selkeän eron perinteisiin managereihin, sillä että ne haluavat syöttää sovellukset järjestelmälle, eräänlaisessa suojakääreessä joka taas hidastaa sovelluksen käynnistymistä sekä yleistä toimintaa, sekä toimittaa paketti varmatoimisena, joka tarkoittaa sitä että sovellus ei enää kunnioita järjestelmästä jo löytyviä komponentteja vaan paketin sisällä toimitetaan kaikki mitä kehittäjä on katsonut ohjelman tarvitsevan.

Tämä taas aiheuttaa sen että kyseiset komponentit ovat yleisesti ottaen vanhoja versioita, jotka eivät tue viimeisimpiä parannuksia, mikäli pakettiin ei ole, sen ylläpitäjän toimesta toimitettu uudempia komponentteja (kirjastoja, apuohjelmia…) jotka nämä parannukset sisältävät.

Universaalit pakettimanagerit myös eroavat toisistaan, vaikka useamassa onkin periaatteessa sama idea, ovat ne luonnollisesti epäyhteensopivia keskenään. Tällä hetkellä Linux maailmassa on kolmea erilaista (itse asiassa neljä jos pip otetaan mukaan) universaalia paketointia:

SNAP
FLATPAK
APPIMAGE

Näistä APPIMAGE on ehkä varmatoimisin mutta samalla siitä uupuu keskitetty hallinta, joka tarkoittaa sitä, että tiedosto pitää erikseen ladata esimerkiksi kehittäjän kotisivuilta, kuten Windows maailmassa. Kyseessä on nimensä mukaisesti levykuva, jonka käynnistämällä avataan sovellus, jonka se sisältää, samalla kyseinen tiedosto on yleisesti todella suuri kooltaan, eikä Appimageja voi suoranaisesti liittää työpöytien sovellusvalikkoon, muuta kuin käsin asettamalla.

FLATPAK taas tukee keskitettyä hallintaa, Flatpakit on myös päivitettävissä uusiin, toisin kuin Appimaget. Teknisesti ottaen kuitenkin Flatpak jakaa paljon Appimagen kanssa mutta on muutamia askelia sitä edellä muun muassa työpöytään integroitumisessa.

SNAP on Ubuntun kehittäjän, Canonicalin vastaus haasteeseen, se muistuttaa hyvin paljon perinteisempää pakettihallintaa mutta käynnistää sovellukset edelleen hitaaseen virtuaalikoneen kaltaiseen hiekkalaatikkoon, sen asennuspalvelimet ovat usein hitaita ja varsinkin pakettien päivitys vaikuttaa usein olevan mahdotonta.

Maailmalla Flatpak näyttää saaneen eniten suosiota, varmasti sen integroitumisen vuoksi ja myös siksi että se vaikuttaa olevan enemmän vapaa muista suurista softataloista, toisin kuin esimerkiksi Snap.

EI VALMIITA TYÖPÖYDÄLLE:

Tässä ovat myös syyt miksi katson, etteivät nämä nykyiset universaalit paketoinnit ole valmiita työpöydille. Onkin suoranaisesti hullua nähdä sovellusprojekteja, joiden kehittäjät eivät julkaise sovelluksestaan muuta kuin Appimagen. Linux yhteisön on hyvin vaikea näihin puuttua ja luoda itse deb tai rpm paketteja kyseisistä ohjelmista, koska näiden kehittäjät eivät useinkaan myös suostu dokumentaatioissaan mainita mitä riippuvuuksia ohjelma tarvitsee toimiakseen tai edes kääntyäkseen ohjelmakoodista.

Koska näitä tietoja ei sellaisenaan tarjota ja ne tarvitsee usein selvittää itse, voi olla melko varma ettei vaikkapa deb paketin ylläpitäjä jaksa enää vaivautua ohjelman uuden version kääntämiseen ja siten saattamista sitä deb tai rpm pakettiin.

Onko siis nämä universaalit paketoinnit tehneet kehittäjistä puhtaasti laiskempia, ehkä?

Onhan se periaatteessa myös yksi syy näiden olemassa oloon, tehdä ohjelmien levittämisestä helpompaa ja suoraviivaisempaa, enkä väitä etteikö se sitä olisi tehnyt.

Ongelma on vain siinä että työpöytä ja nämä vaihtoehdot eivät ole vielä samalla aaltopituudella ja siksi olisi edelleen hyvin tärkeää että ohjelmistokehittäjät pitäisivät standardina, kertoa dokumentoinnissa edelleen selkeästi kuinka ohjelmat voidaan kääntää suoraan lähdekoodista ja mitä komponentteja se vaatii.

13 toukokuuta, 2020

Mielipide uudesta Edge -selaimesta

Microsoft on julkaissut jo jokin aikaa sitten uuden Edge selaimen, joka pohjautuu Googlen kehittämään Chromiumiin.
Videolla kerron mitä mieltä olen tästä uutukaisesta sekä esittelen sen käyttöliittymää ja muutamia sen "key" ominaisuuksia.

Voi olla outoa, että esittelen Windows sovelluksia, en haluaisi kuitenkaan lokeroitua vain Linux tai minkään muunkaan yksittäisen asian ympärille, vaan nauttia jokaisesta alustasta tai käyttöjärjestelmästä, mitä enemmän tietää, sen hauskempaa tämä on.

Nyt ei sovi unohtaa myöskään sitä, että Microsoft on luvannut Chromeen pohjautuvan Edgen myös Linuxille, joka on sinällään jo aivan oma aiheensa, sillä monet Linuxia käyttävät eivät ole juurikaan innoissaan Edgen tulosta käyttöjärjestelmälle mutta tässäkin kohtaan minä eroan laumasta, sillä minä todellakin odotan Edgen tuloa Linuxille.

Miksikö?
Jo yksin sen takia että selain on, ainakin Windowsilla erinomainen mutta myös siksi että Microsoft tuo järkeviä sovelluksia käyttöjärjestelmälle.

Edge ei ole ainut Microsoftin työpöytäsovellus Linuxille.

Muun muassa Skype löytyy jo ja on aina ollut saatavilla myös Linuxille ja Edgen sekä Skypen lisäksi, myös Office on tulossa Linuxille!

Lisätietoja Edgestä ja lataukset kannattaa käydä etsimässä Edgen insider verkkosivuilta osoitteesta: https://www.microsoftedgeinsider.com/fi-fi/

26 huhtikuuta, 2020

Windowsin työpöytä Linuxiin?

 
En näe Microsoft Windowsia pelkkänä pahana, sillä vaikka siinä on paljon pahaa, ei kaikki sitä kuitenkaan ole.

Yksi näistä hyvistä puolista on ehdottomasti Windowsin käyttöliittymä, se on nopea, selkeä ja erittäin viimeistelty, tosin nyt Windows 10 aikana, viimeistely on jäänyt puolitiehen. Siltikin katsoisin mahtava lisänä Linuxiin, jos Microsoft kehtaisi julkaista käyttöliittymänsä niin sanottuna erillisenä DE:nä Linuxille. En nyt puhu siitä, että Microsoftin pitäisi muuttaa Windows Linuxiksi ja julkaista se omana ”distronaan”.

Jos vain tuo käyttöliittymä Windows 7:sta saataisiin Linuxille, näkisin mieluusti Microsoftilta myös File Explorerin, eli resurssienhallinnan Linuxilla sekä Chromiumiin perustuvan uuden Edge -selaimen.

Kuulostaahan tämä kovasti siltä että, voisin vain käytellä sitten Windowsia ja asentaa siihen Windows Subsystem Linuxin (WSL). No ei, vaikka näin toki jo teenkin Windows asennuksiini. Ongelmana nykyisen Windowsin kanssa on tietenkin Windowsin suljettu koodi sekä sen sisältämät käyttäjien seurantaan ja yksilöintiin liittyvät asiat sekä se hemmetin automatisoitu uudelleen käynnistys päivityksien yhteydessä. En pysty suosittelemaan Windowsia näiden asioiden vuoksi.

Ehkä kuitenkin tulevaisuudessa näemme Microsoftin avaavan Windowsin vapaaksi lähdekoodiksi, se olisi jo nyt helppoa koska Windowsin lähdekoodia ylläpidetään GitHubissa, toki yksityisenä repona ja veikkaan että sille on tehty hieman järeämpi suojaus kuin GitHubin muille käyttäjille, GitHubinhan omistaa Microsoft.

Microsoftin toimet avoimen lähdekoodin ympärillä ovat olleet osittain hyviä ja osittain pahoja mutta ylipäänsä yhtiön kiinnostus entiseen arkkiviholliseensa on lisääntynyt huomattavasti.

Microsoftin pahuus tulee esiin poliittisessa toiminnassa, yhtiö on hankkinut itselleen sijoituksia avoimen lähdekoodin edistämiseen tarkoitettujen yhteisöjen parissa ja ainakaan toistaiseksi nämä eivät näe Microsoftin varsin avokätisiä lahjoituksia ja ostettuja paikkoja vaarana. Ehkä he ovat oikeassa, ehkä eivät. Tähän saadaan vastaus tulevaisuudessa.

Jos kuitenkin on niin että Microsoft on aidosti hyvää tarkoittamassa, se saattaa yllättää jossakin vaiheessa ja julkaista Windowsin peruskomponentteja avoimena koodina ja ehkä jopa tehdä itse DE:n mutta jos koodi julkaistaan, veikkaan että joku muu taho löytää kyllä kiinnostusta tuoda Windowsin työpöydän Linuxille.

Helposti ohjelmat eivät tule kääntymään Linuxille koska jo yksistään käyttöjärjestelmien tapa käsitellä tiedostojärjestelmää on täysin nurinkurista, joten koodia tarvitsee muokata huomattavasti, jotta oikeat asiat löytyvät ja kuten työpöytäympäristöä voidaan toimivasti ajaa.

25 huhtikuuta, 2020

#jannerage - Linux jakeluiden asennusohjelmat

 
Linux jakeluiden asennusohjelmat ottaa päähän.
 
Minä joka olen vannoutunut yksinkertaistamisen vastustaja, ei voi sietää sitä että ohjelmat suunnitellaan siten että ohjelmasta jätetään tahallisesti toimintoja pois, vain siksi että se tekisi yhden asian edes kohtuullisen hyvin. 

Tämä trendi on levinnyt Linux jakeluiden asennusohjelmiin, eli siihen sovellukseen jonka tarkoitus on asentaa käyttöjärjestelmä tietokoneelle. Trendi on ollut Linux maailmassa toki jo kauan, joten mistään uudesta ilmiöstä ei sinällään ole kyse. 

Asennusohjelmat eivät kysele esimerkiksi, mitä selainta, tiedostohallintaa, terminaalia, ajoympäristöä, tekstieditoria haluat käyttää oletuksena. Käyttäjältä kysytään vain mihin osioon tai vapaaseen levytilaan käyttöjärjestelmä asennetaan ja sen jälkeen käyttäjän nimi, jonka mukaan asennusohjelma luo asennettavaan järjestelmään käyttäjätunnuksen. Useampi asennusohjelma ei kysy halutaanko järjestelmälle mahdollisesti luoda useampi käyttäjätili, mitä bootmanageria halutaan käytettävän ynm.. 

Trendi aiheuttaa sen että esimerkiksi minulla on melkoisesti töitä heti tämän yksinkertaisen asentajan jälkeen. 

Kun käynnistän ensimmäistä kertaa uuteen järjestelmään, joudun poistamaan useamman gigatavun levyltä turhia sovelluksia ja asentamaan haluamani. 

Okei tämä ei ole minulle iso juttu mutta ajatellaan muita käyttäjiä, jakelu kun ei rohkaise luomaan järjestelmästä yksilöllistä, vaikka Linuxin yksi periaate onkin muokattavuus, nykyisin sovellukset eivät ole enää tasa-arvoisessa asemassa. Joku muu on valinnut sovellukset, joita useampi käyttäjä vain tyytyy käyttämään koska ne ovat asennuksessa mukana tulleet. 

Tämän avautumisen pointti on toive

Toiveena olisi että palattaisiin edes osittain takaisin Linuxin alkuaikoihin kun käyttäjältä kysyttiin asennusvaiheessa mitä sovelluksia tämä tahtoo uudessa järjestelmässään nähdä ja käyttää, heti eikä jälkiasennuksena. 

Moni ei varmasti tyytyisi esimerkiksi LibreOfficeen kun muitakin toimistopaketteja on tarjolla, monelle gedit ei tarjoa sitä mitä moni muu editori, kuten vaikkapa Code tarjoaisi, annetaan vaihtoehdot tarjolle heti, ei myöhemmin koska silloin se on jo liian myöhäistä... 

Esimerkiksi LibreOfficen kohdalla, jos käyttäjä asentaa toisen toimistopaketin jälkiasennuksena, ymmärtääkö hän poistaa LibreOfficen? ja lopputuloksena on sitten se, että nyt järjestelmästä löytyy kaksi erilaista toimistopakettia. Vaikka levytila onkin edullista, ei sitä näin pidä hyödyntää :) 

Tämänlainen rage siis tällä kertaa, nauttikaa ja osallistukaa keskusteluun! 

15 maaliskuuta, 2020

Live lähetyksen tallenne: "Kommentoidaan koronasta" (COVID-19)


Koronavirus (corona/COVID-19) on saanut maailman sekaisin ja edelleen minä vain ihmettelen sitä, mitä tässä oikeastaan pitää pelätä?

THL:n johtajat sanovat, ettei Korona ole sen kummempi kuin flunssa, oireetkin ovat samankaltaiset ja se vain kärsitään ohi ja ihan omassa sängyssä.

Sairaalaan ei ole tarvetta hakeutua heti kun hieman jomottaa, eikä sinne tarvitse hakea edes silloin kun kuume on noussut, varsinkaan kun nyt on muutkin kausitaudit liikenteessä. Vain jos kuulut niin sanottuun riskiryhmään, eli olet yli 70-vuotias ja sinua vaivaa samalla myös muut taudit, tuolloin olet oikeutettu ensisijaiseen sairaalahoitoon mutta terveet ja työikäiset eivät todellakaan sitä tarvitse.

Yllä oleva video on dlivessä (dlive.tv/survivor303) pitämäni livelähetyksen tallenne, jossa kommentoin 13.3.2020 THL:n pitämää lehdistötilaisuutta ja jossa seuraan koronatapauksia sekä ilmiöitä täältä ja maailmalta.

11 tammikuuta, 2020

Pölinää saunassa - Tarkempi selitys miksi LBRY


Aikaisemmasta videosta selvisi varmasti se, että siirryin Youtubesta LBRY palveluun mutta tarkemmin syitä en siinä mielestäni tarpeeksi hyvin selventänyt.

Tämänkertaisessa ”Pölinää saunassa” -sarjan videossa, haluankin tuoda selkeämmin esille ne perimmäiset syyt mitkä johtivat lopulta siihen lopputulokseen, että jätin uppoavan laivan (youtuben). Youtuben poliittinen ilmapiiri on fasistisuudessaan niin painostava, että en enää voinut muuta kuin siirtyä alustalta pois.

Haluan edelleenkin kuitenkin painottaa, etten ole sulkemassa Youtubea kokonaan pois elämästäni, siellä jo olevat videot saavat omasta puolestani pysyä siellä. Tulen edelleenkin seuraamaan alustan tarjoamia videoita ja kommentoimaan niihin.

Jopa niin sanottuja Youtube aiheisia videoita tulee jatkossakin minulta tulemaan, joten LBRY puolellakin pääsette ihmettelemään kanssani Youtuben ihmeellistä maailmaa.

14 joulukuuta, 2019

YouTube pettää aina 🤬


YouTube julkaisi 11.12.2019 uudet ehdot siitä mitä videontuottaja saa videoillaan sanoa tai tehdä. YouTube otti herneen nenään eräästä YouTube draamasta, jossa tubettaja puuttui toisen tubettajan seksuaaliseen suuntautumiseen herjaamalla tätä, kohteena olleen seuraajat loukkaantuivat ja ilmiantoivat videon YouTubeen.

Youtuben ääriliberalistinen kanta asiassa oli lopulta se, että herjaavan käyttäjän mainostulot ainakin jäädytettiin ja palvelu asetti uusia ehtoja kaikille palvelun käyttäjille, jossa määritetään erityisesti se ettei seksuaaliseen suuntautumiseen saa puuttua, ainakaan herjaavasti.

Mielestäni on aivan hullua, etteikö näitä asioita saisi kritisoida tai edes herjata, jos homoista ei pidä. ei kyseistä mielipidettä kantavaa Youtube käyttäjää pitäisi hiljentää ja uhata YouTuben rangaistustoimilla. YouTuben pitäisi taata kaikkien palvelun käyttäjien turvallisuus, myös asioista eri mieltä olevien.

YouTube on äärimmäisen poliittinen palvelu nykyisin, joka ei tue palvelun sisällöntuottajia, tarjoa heille turvaa, vaan toimii täysin ääriliberaalisen fasistisesti kaikkia muita vastaan. Kyse ei ole siitä, etteikö palvelut voisi määritellä käyttöehtonsa kuten haluavat, toki saavat mutta se että palvelu on maailmanlaajuinen, joita käyttää monet eri kansallisuudet sekä poliittiset tahot, unohtamatta ihmisiä, jotka vain haluavat katsoa ja tehdä videoita. Ei sitä tuolloin pitäisi johtaa tietyn poliittisen näkemyksen mukaisesti.

Nythän näillä ehdoilla on selkeät ääriliberaaliset tavoitteet, joihin kuuluu muiden ulos savustaminen. YouTuben uudet ehdot.

Ääriliberaalit ovat vallanneet paljon tietotekniikan eri osa-alueita, ajamalla niihin läpi fasistisia Code-Of-Conduct käytössääntöjään. Ne menevät läpi ei poliittisiin tahoihin, koska ääriliberaalit toimet on naamioitu hyvältä kuulostaviin asioihin, kuten verkkokiusaamiseen, vihapuheeseen ja jopa tasa-arvoon. Fasismi tulee sitten taas esiin siinä vaiheessa kun näitä asioita aletaan selvittelemään, ennen asiat sovittiin nyt niistä haetaan väkisin vakavia konflikteja jotka tuhoavat elämiä. Youtuben uudet ehdot kuvastavat hyvin tätä toimintakaavaa.

28 marraskuuta, 2019

"10.12.2016 on Periscope" - Pölistään tietotekniikasta kännissä 🍺


KUVATTU: 10.12.2016 klo 02:46
-----------------------------
Löysin tallenteen eräästä vuoden 2016 Periscope lähetyksestäni, jonka olen tehnyt tuhannen päissäni. Ilmeisesti keskustelu kääntyi katsojien kanssa tietotekniikkaan.

Olen kerännyt tälle videolle mielstäni parhaat palat tuosta tallenteesta. Videolla kuullaan jyrkkiä mielipiteitä ja ajatuksia tietotekniikasta, Linuxista, käyttöjärjestelmistä yleensä, puhelimista ja vaikka mistä :D

Hauskana yksityiskohtana on myös se, että olen vielä 2016 kovakin Gnome työpöytäympäristön käyttäjä.

Siirryin loppuvuonna 2017, KDE Plasman käyttäjäksi =)

PS: Huomaa että videon laatu on erittäin huono, se johtuu yksinomaan Periscopesta, mutta eipä tässä ole tarkoitus videota juuri pällistellä, ehkä enemmänkin vain kuunella (audio on myös huonolaatuinen johtuen samasta syystä).

19 marraskuuta, 2019

Pölinää saunassa: Asiaa yritystuista 💼


KUVATTU: 08.08.2019
-----------------------------
Usein varsinkin poliittisella kentällä nousee keskusteluun valtion jakamat yritystuet. Itsekin halusin ottaa asiaan kantaa tarjoamalla suoraan uudenlaisen ja varmasti enemmän tasapuolisemman vaihtoehdon yritystukitoiminnalle.

Toivoisin että valtio pystyisi rakentamaan järjestelmän, jossa pienyrityksiä tuettaisiin suoraan siihen saakka, kunnes yritystoiminta tuottaa [esimerkiksi] viiden miljoonan euron liikevaihdon tai ehkä paremminkin liikevoiton.

Tämä tietty summa jaettaisiin vuosittain laskettavaan prosenttiin, jonka mukaan valtion yritystukea maksettaisiin aina siihen saakka, kunnes yritys on tuon määrän saavuttanut. Yrityksen on tehtävä voittoa joka vuosi, jotta se saisi haettua seuraavalle kaudelle tukea, jos yritys ei pääse tavoitteeseen, menettää se tuolloin yritystuen seuraavalle vuodelle.

Yritystä kuitenkin tuettaisiin taas, kun se saavuttaa asetetun tavoitteen. Videolla esitetty järjestelmä olisi erinomainen uusille kasvuyrityksille, joita valtion pitäisi uskaltaa tukea enemmän, ei vain "Tekes kilpailuin" vaan tuen pitäisi olla myös luotettava siten että yrityksen kehitykseen uskallettaisiin panostaa

 Huom.! Videolla esittämäni summa on vain esimerkki, parempi olisi että yritykset voisivat itse toimittaa yritys- sunnitelman lisäksi myös tulos- suunnitelman jonka avulla erillistä yritystukea haettaisiin.

En myöskään tarkoita sitä että yritystuki sellaisenaan olisi ilmainen raha-automaatti, sen hakemiseen tarvittaisiin myös muita edellytyksiä sekä varmuuksia, jottei järjestelmää pääsisi käyttämään hyväksi.

01 maaliskuuta, 2019

Pölinöitä: Mielipide Mikael "niilo22" Kosolasta


KUVATTU: 25.02.201
 -------------------------------------
 Youtube ilmiö niilo22:sta oma mielipiteeni.

Kerron viedolla omia uskomuksiani Mikael Kosolasta, eli niilo22 kanavan päähenkilöstä :)

Älkää ottako tätä turhan vakavasti :)

30 tammikuuta, 2019

Google Duo. Miksi Google miksi?!?!

Google on päättänyt, ilmeisesti Google+ ongelmien vuoksi lakkauttaa lopulta myös Hangouts pikaviesti/videopuhelu -palvelun. Ensiksi Hangouts katoaa Googlen maksavilta G-Suite asiakkailta ja vuonna 2020? se ajetaan alas myös ilmaiskäyttäjien tileiltä.

Vaihtoehdoksi Google tarjoaa G-Suite asiakkaille Hangouts Google Meet -sovellusta ja kuluttajille periaatteessa ei vielä mitään mutta ilmeisesti Google haluaa leikkiä Applea ja tarjota lopulta videopuheluille vaihtoehdoksi Google Duo -palvelua ja pikaviesteille SMS pohjaista Google Messages -palvelua.

Samassa sovelluksessahan ei toimintoja kannata pitää, koska se olisi liian sekavaa ilmeisesti jatkuvasti tyhmemmäksi käyvälle käyttäjäkunnalle?

SMS viestit kulkevat myös täysin salaamattomassa muodossa mutta, eihän tietoturvalla ole väliä nykyaikana!

No tarkoitus ei nyt ollut vuodattaa epämieltymystäni Googlen toimille, tai noh, tarkoitus on kertoa tästä videopuheluihin tarkoitetusta Google Duo -palvelusta.

Duo on sinällään ihan kiva idea mutta se on pilattu mitä kummallisimilla oletuksilla, eli epämääräisillä päätöksillä. Tuttua sinänsä, kun katsoo mitä roskaa Googlelta nykyään ulos syötetään.

Duo on nimensä mukaisesti tarkoitettu kahden laitteen väliseen kommunikointiin, videopuheluun ei voi ottaa osaa omilla laitteillaan muut käyttäjät. Ilmeisesti koska yksinkertaisuus on nykyinen normaali, ruutua ei voi jakaa, eikä oikeastaan tehdä yhtikäs mitään muuta kuin pitää yllä videopuhelua laitteen kameroilla.

Duoa ei saa myöskään verkkoselaimella tai ulkoisella työpöytäsovellukella toimivaksi, vaan se on vain ja ainoastaan olemassa mobiilisovelluksena.

Duo toimii internet verkossa mutta se vaatii rekisteröitymiseen voimassa olevan puhelinnumeron, koska se aktivoidaan tekstiviestillä. Puhelimessa oleva Google tili rekisteröidään kuitenkin myös ja tästä hauskuus alkaakin.

Jos sinulla on enemmän laitteita, kuten vaikkapa tabletti ja puhelin ja haluat käyttää Duoa kummassakin laitteessa, on ne rekisteröitävä puhelinnumerolla ja laitteissa on luonnollisesti eri puhelinnumerot. Joten rekisteröit tablettisi samalla tavalla kuten puhelimessasi olevan Duon.

Tämä tuottaa mukavan yllätyksen, sillä puhelimessa oleva Duo menee periaatteessa rikki, kummatkin laitteet kyllä vastaanottavat nyt videopuheluita ja niillä voi soittaa mutta puhelimesi Duo on nyt Googlen tilin kautta rekisteröity tablettisi puhelinnumerolla, joten kaikki tekemäsi puhelut tulevat nyt tablettisi numerosta. Tämä saattaa aiheuttaa ongelmia kun ystäväsi saakin Duo soiton mahdollisesti tuntemattomasta numerosta, joka on siis tablettisi numero.

Kaverisi soittaa sinulle takaisin puhelimesi numeroon ja ihmettele kuka soitti, nyt kummastelet miksei koputus toiminto (näet videokuvaa ennen kuin vastaat) toimi, et näe kaveriasi vaikka hänelle Duo ilmoittaa lähettävänsä videota.

Noh hetken ihmeteltyäni, menin Duon hyvin vaatimattomiin asetuksiin puhelimestani ja huomasin yllätykseksi että rekisteröity puhelinnumero onkin tabletin "dataliittymän" numero, miksi?

Tässä vaiheessa alkoi ärräpäät lennellä, kirjauduin laitteen Duosta pois ja rekisteröin sen uudelleen, mahtavaa nyt numero on oikea, mietin että saan yhtetystiedot kivasti Googlelta joten kirjaudun Duolla Google tiliini ja jopas! Puhelinnumero vaihtui jälleen tabletin numeroon. Jälleen ärräpäitä.

Kirjauduin jälleen ulos kaikista mahdollisista Duossa ja rekisteröin puhelimen jälleen palveluun ja numero oli oikea, en kirjautunut enää Googlen tilille ja nyt koputus toimii ja ystäväni näkee oikean soittajan omasaa Duossaan.

Google Duon rekisteröinti on epäselvää ja hyvin heikosti ajateltu loppuun, tänään kuitenkin luin että Duo oltaisiin tuomassa myös verkkoselaimella toimivaksi, ongelma on silti se että yhteydessä voi olla vain kaksi laitetta keskenään, ryhmäpuhelut halutaan ajaa Google Meetissä, joten nyt mobiililaitteeseen tulee kolme ohjelmaa yhden sijasta ja tämä tarkoittaa myös että Googlen resursseja syödään entistä enemmän, kolmen erillisen niin ja näin toimivan ohjelmiston ylläpidon vuoksi.


Miksi Hangouts ei kelpaa, miksei sen kehitykseen panosteta?

En millään käsitä miksi Google vihaa Hangoutsia, juuri kun lähes kaikki Android käyttäjät on saatu palveluun rekisteröitymään ja miljoonat käyttävät palvelua VIHDOIN. Niin mitä Google tekee, rampauttaa palvelua ja lopulta lakkauttaa sen?

Googleen ei ikävä kyllä enää pysty luottamaan sen palveluiden osalta. Ymmärtäisin ehkä jos Google Hangouts olisi palvelu joka ei tuota vaan enemmänkin kuluttaa yhtiön resrusseja mutta eihän asia ole niin. Google Hangouts pitää keskustelulokit Gmailissa, jota Googlen mainosrobotit käyvät jatkuvasti läpi tarjotakseen käyttäjille paremmin soveltuvia mainoksia, joten sen pitäisi olla enemmänkin kultakaivos kuin resurssihaukka.

Mitä Google haluaa kuluttajista loppupeleissä? Aikaisemmin vaihdoimme tietojamme hyvien ja ennen kaikkea laadukkaiden palveluiden käytöstä mutta tämä nykyinen kehitys, jossa palveluita supistetaan ja yksinkertaistetaan liiaksi ei palvele käyttäjiään enää siten että käyttäjät olisivat valmiita dataansa yhtiölle tarjoamaan.

Tämä kaikki tarkoittaa sitä että Google on menettänyt kosketuksensa käyttäjiinsä, he eivät tiedä mitä haluamme. He ajavat kyllä erilaisia datakäppyröitä siitä mitä heidän asiakkaansa haluavat mutta yleisesti tekoälykin tarjoaa helpoimman vastauksen joka melko varmasti on tuo kuuluisa yksinkertaistaminen.

Me emme kuitenkaan tarvitse tai edes halua yksinkertaistamista, ihmiskunta kouluttautuu kokoajan, se ei tarkoita silloin sitä että meille on tarjottava yhden painikkeen ratkaisuja, päin vastoin! Tarvitsemme ja haluamme haastetta (tietämättäänkin), olkoon se sitten pienimuotoinen ajatteluleikki siitä kuinka sovelluksia käytetään, aivot luovat hyvänolon tunteen kun saavutamme ja opimme jotain uutta.

Esimerkiksi itseäni tietokoneet ja ohjelmistot eivät silloin joskus lapsena kiinnostaneet koska niitä oli helppo käyttää, vaan koska niitä oli vaikea käyttää ja kun jotain opit itse, siitä tuli ja tulee edelleenkin hyvä olo, erityisen hyvä olo.

Jos vain Google tajuaisi tämän.