#jannerage - Miksi Linus Tech Tipsin Linux videoon reagoidaan?

YouTubessa ja myöskin LBRY:ssa (odysee.com) on räjähtänyt täysin käsistä eräs aihe, katso yllä oleva video, niin tiedät mitä tarkoitan.

#jannerage - Microsoft Windows 11 järjestelmävaatimukset

Mielipide Microsoftin Windows 11 käyttöjärjestelmän järjestelmävaatimuksista sekä ajatuksia siitä, minkälainen mahdollisuus tämä on Linux työpöydän todelliselle nousulle.

#WSL2 Tukee nyt graafisia sovelluksia. Ajatuksia Windowsin tulevaisuudesta.

Microsoft on julkaissut melkoisen suuren päivityksen, sen Windows subsystem for Linux -käyttöjärjestelmälaajennukseensa. WSL2 on saanut tuen Linuxin graafisille sovelluksille!

Mikä WSL2?

Windowsin WSL2 (Windows Subsystem for Linux v2) (huom. jatkossa WSL) on käyttöjärjestelmä laajennus, joka mahdollistaa Linux käyttöjärjestelmän ajon, natiivissa ympäristössä, vaikkei se välttämättä siltä heti kuulostaisi. Windows sisältää Linux kernelistä erityisen version, joka mahdollistaa reaaliaikaiset toiminnot WSL:lle, eli kyse ei ole niinkään virtualisoinnista, ainakaan sen perinteisessä merkityksessään.

Aikaisemmin kuitenkin (ja Windowsin stabiilissa versiossa edelleen), WSL:ssä pystyi ajamaan vain, Linuxin terminaalisovelluksia, ellei asentanut niin sanottua bridge -sovellusta väliin, tämä piirsi X11 ympäristön ruudulle ja kuunteli taustalla, WSL:n pyyntöjä piirtää sovellus X11 ympäristöön. Nämä kyllä toimivat mutta olivat osaltaan melko hämäriä räpellyksiä.

Nyt voimme kuitenkin luopua näistä kolmansien osapuolien bridge -sovelluksista ja luottaa Microsoftin ja WSL:n omaan tulkintaan graafisten sovellusten piirtämisestä Windowsille.

Testausta:

Mitä olen nyt nopeasti testannut tuoreinta WSL päivitystä, Järjestelmä toimii. Itse asiassa tuossa yllä oleva video on luotu kdenlive videoeditorilla, jota on ajettu WSL:n kautta.

Editori osasi jopa käynnistyä GPU, eli grafiikkaohjainta hyödyntävässä tilassa mutta kuten myös perinteisessä Linux ympäristössä, ei se toiminut tarpeeksi vakaasti myöskään WSL:ssä, joten puhtaasti CPU-pohjaisessa ympäristössä sitä myös WSL:ssä ajoin. Videon valmisteleva rendereöintivaihe, kuitenkin oli hieman hitaampaa kuin perinteisessä Linuxissa ajaessa.

Kdenlivestä on olemassa myös virallinen Windows binääri ja hauska olikin huomata, että Windowsin binääri sekä WSL olivat rendereöinti ajoissa suunnilleen samoissa lukemissa.

WSL:n kautta ajetut graafiset sovellukset, olivat kuitenkin hieman tönkköjä, tämä tuli esiin esimerkiksi siirtämällä sovellusikkunoita ruudulla, ne tuntuivat ikään kuin painavimmilta, tämä johtunee kuitenkin sovellusten peilaamisesta ns. ”remoteApp” tilaan, joka ilmeisesti on Microsoftin kehittämä tapa, jossa tuo niin sanottu siltaus graafisten sovellusten näyttämiseksi tapahtuu (WSLg), tätä ei ole kovin hyvin ainakaan toistaiseksi optimoitu ja onkin hyvä muistaa, että tämä päivitys on hyvin tuore ja on saatavilla vain Windowsin Insider dev-buildeihin.

En tehnyt tarkempaa tieteellistä mittausta vielä mutta ehkä myöhemmin tämän vielä teen.

Itse asiassa graafiset sovellukset ajetaan jo nyt Microsoftin omassa Linux käyttöjärjestelmässä (CBL-Mariner), joka on sisällytetty Windowsin tuoreimpaan Insider versioon, tätä Linux versiota, ei kuitenkaan ole tarkoitettu toimimaan kuten yleisimmät Linux jakelut, vaan se toimii perustana muun muassa Azure alustalla sekä

Lisätietoja CBL-Marinerista löydät sen GitHub sivulta: https://github.com/microsoft/CBL-Mariner

Miksei tästä puhuta laajemmin?

WSL:n päivitys merkitsee todella suuria asioita ja onkin hieman kummallista, miksei Microsoft ole pitänyt tästä suurempaa meteliä? Toimintoa kuten koko WSL projektia pidetään edelleen ”kehittäjille” suunnattuna toimintona, tällä markkinointistrategialla ei ole mielestäni mitään pointtia.

Microsoft teki sen mitä monet odottivat Linux maailmalta, eli tarjota näiden kahden maailman yhdistävä tekijä, Linuxin Wine ei yksinkertaisesti pysty tarjoamaan tukea suurille Windowsissa pyöriville sovelluksille, kuten vaikkapa Adoben työkaluja. Koko tämä asetelma on siten melko pervo, luulisi että yhteisönä avoin lähdekoodi olisi saanut aikaiseksi jotain parempaa.

On toki totta se, että käännös Microsoftin puolelta oli helpompaa, he ottivat vapaasti käytettävissä olevan Linuxin ytimen ja tunkivat sen omaan käyttöjärjestelmäänsä ja oho, Windows tukee WSL:n kautta Linux sovelluksia ns. natiivisti. Wine taas joutuu itse ”arvaamaan” kuinka Windows toimii, Microsoft ei tue Wineä tässä suhteessa laisinkaan.

Asetelma on siis varsinkin Linuxin käyttäjän näkökulmasta melko pervo mutta otan tämän muutoksen kuitenkin iloisesti vastaan. 

Windows, tuleeko siitä Linux jakelu?

Periaatteessa tulee tai se on jo, kunhan WSL2 laajennus tai CBL-Mariner tulee korvaamaan kokonaisuudessaan sen mihin Windows perustaa itsensä tällä hetkellä ja miksei niin tulisi lopulta käymään, yllä olevalla videolla käyn tästä keskustelua itseni kanssa enemmänkin, joten muista ainakin kuunnella se.

Lisätietoja:

Microsoft on julkaissut teknisen artikkelin siitä, kuinka WSLg toimii, ehkä tämä olisi pitänyt lukea ennen kuin kiirehdin tekemään tuon videon ;) https://devblogs.microsoft.com/commandline/wslg-architecture/

#jannerage - Elitismi Linux foorumeilla

Olen useamman vuoden ajan, kohdannut Linux keskustelufoorumeilla todella ärsyttävää elitismiä.

On sitten kysyjänä toiminut minä tai joku muu, on muutamien aiheiden kohdalla selkeästi havaittavissa naurettavaa elitismiä.

Yksi näistä aiheista on RAID0. Eli tietty RAID-asetus, jonka tarkoitus on antaa käyttäjällensä kiintolevyistä suurin mahdollinen yhteinen levytila käyttöön, siten että levyjä kohdellaan aidosti yhtenä kiintolevynä antaen näin edukseen vielä nopeamman kirjoitus- ja luku nopeuden.

Jos joku foorumin käyttäjä sattuu ilmoittamaan, että hänellä on kyseinen RAID-asetus omassa levypakassaan käytössä, ei hän saa kysymykseensä vastausta pitkään aikaan vaan suoraan sanottuna sata kiloa löysää paskaa päällensä. Tarkoittaen sitä, että foorumin elitistit aloittavat yhteisen moralisointikampanjan, jossa he huutavat täyttä kurkkua alkuperäisen kysymyksen tai keskustelun aloittajalle, kuinka vastuutonta on käyttää kyseistä asetusta, koska tiedostot kyseisessä pakassa on kamalassa vaarassa tuhoutua, koska RAID0 ei varmuuskopioi tiedostoja, joita sinne tallennettaan, jos yksi levy pakassa hajoaa, menetät kaikkien levyjen tiedot!1!!1!!11

Tätä jatkuu lähes loputtomasti, jokaisen elitistin pitää sanoa samat varoitukset useampaan kertaan, muun turhan tauhkansa seassa. Mistä ihmeestä nämä elitistit ovat saaneet päähänsä olla moraalisia äänitorvia ja tehdä yhdelle käyttäjälle hetkestä helvettiä, vain koska RAID0?

He, joilla on RAID0 tai jotka haluavat luoda RAID0 pakan, se heille suotakoon ja ilman moralisointia. Kuka muutenkaan haluaa elää jossakin tiedostojärjestelmän tai RAID-järjestelmän varmuuskopioinnin varassa? Kyllä varmuuskopioista huolehditaan ihan oikealla tavalla, joko käyttämällä varmuuskopiointisovelluksia tai kopioimalla halutut tiedostot toiseen paikkaan.

Jos RAID0 kuukahtaa, niin mitä sitten? Varmuuskopiot ovat taatusti olemassa ja jos ei ole, mitä sitten? Vastataan niihin kysymyksiin vain, moralisointi ei vastaukseen kuulu, jos et pysty vastaamaan kysymykseen, jätä threadi rauhaan.

KDE käsittelee Firefoxia paremmin kuin GTK+ pohjaiset ikkunoinnit

Olen käyttänyt viime aikoina pääasiallisena käyttöjärjestelmänä ihan perus Ubuntua, jonka työpöydällä komeilee GTK+ pohjainen GNOME 3.x. Olen kuitenkin lähinnä KDE Plasman käyttäjäkuntaa, joten tämä on hieman erikoinen tilanne.

Koska kuitenkin olen nykyisin Plasman käyttäjä, kiinnitän muihin työpöytäympäristöihin ehkä kriittisemmin huomiota ja GNOME on erityisesti yksi niistä rakkaista ”vihollisista”, jota käyn säännöllisesti tutkimassa.

Tänään löysin erittäin kummallisen ongelman GNOME shellistä tai ehkäpä tarkemmin GTK+ kirjastosta. Ongelman, joka ilmenee ainakin Firefox selainta käyttäessä. En ikävä kyllä pysty tarkasti kertomaan mikä ongelman aiheuttaa mutta pystyn kertomaan, miten se esiintyy.

Syy & Seuraus:

Firefox ei toistaiseksi vielä tue kunnolla PWA -tilaa, jonka avulla pystyisi avaamaan verkkosivuja tilaan, jossa ei sivun sisällön lisäksi ole näkyvillä mitään selaimen käyttöliittymiä, kuten painikkeita, eikä osoiteriviä. Lisäosien parissa työskentelevät käyttäjät ovat kuitenkin kehittäneet tähän jonkinasteisen paikkauksen, jolla sisällön saa avattua tähän käyttöliittymättömään ikkunaan myös Firefoxilla.

Muun muassa Popup Window, on tämänkaltainen lisäosa. Se avaa verkkosivun erilliseen Firefox ikkunaan, ikään kuin PWA -tilaan.

GNOME kuitenkin jostain käsittämättömästä syystä, kohtelee näitä ikkunoita erikoisella tavalla, se jättää kyseiset ikkunat aina muiden sovellusten ja ikkunoiden päälle. GNOMEn ikkunavalikon kautta, tätä ominaisuutta ei voi estää, ikkunat vain yksinkertaisesti ovat ”aina päällimmäisenä”.

Ensiksi toki epäilin, että Firefoxissa on tapahtunut muutos, jossa tämänlaiset ponnahdusikkunat käsitellään ”Stay on top” muodossa, koska normaalisti niitä käytetään verkkosivujen toimintojen esittämiseen, lomakkeiden ulkoiseen syöttämiseen ja muuhun siten tärkeisiin toimintoihin. Huom.! Tätä toimintoa ei pidä sekoittaa 90-luvun pop-up mainoksiin.

Kun sitten kuitenkin aloin epäilemään Firefoxin osallisuutta, loin muutaman virtuaalikoneen, Windows 10 sekä KDE Neonin, Linux Mint Cinnamonin ja vielä täysin puhtaan (asetuksiltaan oletuksilla) Ubuntun.

Asensin käyttämäni Firefox Nightlyn sekä Popup Window lisäosan jokaiseen virtuaalikoneeseen ja ajoin testit.

Avasin jokaiseen virtuaalikoneeseen Firefoxin ja Googlen Gmailin, poppautin Gmailin omaksi ”PWA-ikkunakseen” ja avasin myös muutamia muita sovelluksia. Olin äimänkäkenä lyöty, kun lopulta huomasin, että vain Ubuntussa (jossa GNOME) Firefoxin popup ikkunat käyttäytyivät ongelmakuvaukseni tavoin.

Linux Mint Cinnamonissa, joka on GNOMEn tavoin GTK+ -pohjainen, popupit käyttäytyvät lähes samalla tavalla mutta Cinnamonissa vain Firefox selain jäi ikkunoiden alle. Muut sovellukset, kuten vaikkapa tiedostohallinnan sai näiden ikkunoiden päälle.

KDE Plasmassa (Neon) sekä Windowsissa, popup ikkunat eivät jääneet muiden päälle. KDE plasma työpöytä perustuu Kwin ikkunamanageriin, joka huolehtii ikkunoiden hallinnasta, se muun muassa käsittelee kyseisiä popup ikkunoita normaaleina sovellusikkunoina tarkoittaen sitä, että GTK+ pohjaisista järjestelmistä poiketen, popupit saavat myös pienennä sekä suurenna painikkeet, joten ne voi asettaa paremmin paikalleen.

Kyse on siis GNOMEsta tai ehkäpä kuitenkin tarkalleen GTK+ alustasta ja sen tavasta hallita sovelluksen omia ikkunoita (child window) mutta pahin ongelma näyttää olevan kuitenkin GNOME shellissä, yllä mainitun käytöksen vuoksi.

Voi olla, että shellin asetuksia voi tämän osalta jostain säätää mutta en näitä lippuja ole vielä löytänyt, vaikka niitä dconfilla olen kovasti koittanut etsiä.

Mikäli tiedät kuinka tämä pakotettu ”stay-on-top” saadaan pois päältä, kerro ihmeessä alla olevaan kommenttiosioon.

Versiot:

Gnome Shell: 3.36.4 + GTK+ 3.2.4.20

Cinnamon: 4.6.7 + GTK+ 3.24.20

KDE Plasma: 5.19.5

Windows 10: 19041.508

Mozilla Firefox: 82.0a1 (2020-09-10)

Mielipide: Linuxin pakettimanagerit

Linuxin pakettimanagerit eli alustat, joiden avulla hallitaan Linux jakeluiden sovellusasennuksia, ovat yleensä olleet se, jolla jakelut eroavat näkyvimmin toisistaan.

Red Hat pohjaiset jakelut käyttävät yleisesti RPM pakettimanageria.

Debian pohjaiset jakelut käyttävät DEB pakettimanageria.

ARCH Linux pohjaiset jakelut käyttävät PACMAN pakettimanageria.

Maailmalla olisi kova halu yhtenäistää pakettimanagerit mutta nykyinen trendi haluaa tehdä selkeän eron perinteisiin managereihin, sillä että ne haluavat syöttää sovellukset järjestelmälle, eräänlaisessa suojakääreessä joka taas hidastaa sovelluksen käynnistymistä sekä yleistä toimintaa, sekä toimittaa paketti varmatoimisena, joka tarkoittaa sitä että sovellus ei enää kunnioita järjestelmästä jo löytyviä komponentteja vaan paketin sisällä toimitetaan kaikki mitä kehittäjä on katsonut ohjelman tarvitsevan.

Tämä taas aiheuttaa sen että kyseiset komponentit ovat yleisesti ottaen vanhoja versioita, jotka eivät tue viimeisimpiä parannuksia, mikäli pakettiin ei ole, sen ylläpitäjän toimesta toimitettu uudempia komponentteja (kirjastoja, apuohjelmia…) jotka nämä parannukset sisältävät.

Universaalit pakettimanagerit myös eroavat toisistaan, vaikka useamassa onkin periaatteessa sama idea, ovat ne luonnollisesti epäyhteensopivia keskenään. Tällä hetkellä Linux maailmassa on kolmea erilaista (itse asiassa neljä jos pip otetaan mukaan) universaalia paketointia:

SNAP

FLATPAK

APPIMAGE

Näistä APPIMAGE on ehkä varmatoimisin mutta samalla siitä uupuu keskitetty hallinta, joka tarkoittaa sitä, että tiedosto pitää erikseen ladata esimerkiksi kehittäjän kotisivuilta, kuten Windows maailmassa. Kyseessä on nimensä mukaisesti levykuva, jonka käynnistämällä avataan sovellus, jonka se sisältää, samalla kyseinen tiedosto on yleisesti todella suuri kooltaan, eikä Appimageja voi suoranaisesti liittää työpöytien sovellusvalikkoon, muuta kuin käsin asettamalla.

FLATPAK taas tukee keskitettyä hallintaa, Flatpakit on myös päivitettävissä uusiin, toisin kuin Appimaget. Teknisesti ottaen kuitenkin Flatpak jakaa paljon Appimagen kanssa mutta on muutamia askelia sitä edellä muun muassa työpöytään integroitumisessa.

SNAP on Ubuntun kehittäjän, Canonicalin vastaus haasteeseen, se muistuttaa hyvin paljon perinteisempää pakettihallintaa mutta käynnistää sovellukset edelleen hitaaseen virtuaalikoneen kaltaiseen hiekkalaatikkoon, sen asennuspalvelimet ovat usein hitaita ja varsinkin pakettien päivitys vaikuttaa usein olevan mahdotonta.

Maailmalla Flatpak näyttää saaneen eniten suosiota, varmasti sen integroitumisen vuoksi ja myös siksi että se vaikuttaa olevan enemmän vapaa muista suurista softataloista, toisin kuin esimerkiksi Snap.

EI VALMIITA TYÖPÖYDÄLLE:

Tässä ovat myös syyt miksi katson, etteivät nämä nykyiset universaalit paketoinnit ole valmiita työpöydille. Onkin suoranaisesti hullua nähdä sovellusprojekteja, joiden kehittäjät eivät julkaise sovelluksestaan muuta kuin Appimagen. Linux yhteisön on hyvin vaikea näihin puuttua ja luoda itse deb tai rpm paketteja kyseisistä ohjelmista, koska näiden kehittäjät eivät useinkaan myös suostu dokumentaatioissaan mainita mitä riippuvuuksia ohjelma tarvitsee toimiakseen tai edes kääntyäkseen ohjelmakoodista.

Koska näitä tietoja ei sellaisenaan tarjota ja ne tarvitsee usein selvittää itse, voi olla melko varma ettei vaikkapa deb paketin ylläpitäjä jaksa enää vaivautua ohjelman uuden version kääntämiseen ja siten saattamista sitä deb tai rpm pakettiin.

Onko siis nämä universaalit paketoinnit tehneet kehittäjistä puhtaasti laiskempia, ehkä?

Onhan se periaatteessa myös yksi syy näiden olemassa oloon, tehdä ohjelmien levittämisestä helpompaa ja suoraviivaisempaa, enkä väitä etteikö se sitä olisi tehnyt.

Ongelma on vain siinä että työpöytä ja nämä vaihtoehdot eivät ole vielä samalla aaltopituudella ja siksi olisi edelleen hyvin tärkeää että ohjelmistokehittäjät pitäisivät standardina, kertoa dokumentoinnissa edelleen selkeästi kuinka ohjelmat voidaan kääntää suoraan lähdekoodista ja mitä komponentteja se vaatii.

Mielipide uudesta Edge -selaimesta

Microsoft on julkaissut jo jokin aikaa sitten uuden Edge selaimen, joka pohjautuu Googlen kehittämään Chromiumiin.

Videolla kerron mitä mieltä olen tästä uutukaisesta sekä esittelen sen käyttöliittymää ja muutamia sen "key" ominaisuuksia.

Voi olla outoa, että esittelen Windows sovelluksia, en haluaisi kuitenkaan lokeroitua vain Linux tai minkään muunkaan yksittäisen asian ympärille, vaan nauttia jokaisesta alustasta tai käyttöjärjestelmästä, mitä enemmän tietää, sen hauskempaa tämä on.

Nyt ei sovi unohtaa myöskään sitä, että Microsoft on luvannut Chromeen pohjautuvan Edgen myös Linuxille, joka on sinällään jo aivan oma aiheensa, sillä monet Linuxia käyttävät eivät ole juurikaan innoissaan Edgen tulosta käyttöjärjestelmälle mutta tässäkin kohtaan minä eroan laumasta, sillä minä todellakin odotan Edgen tuloa Linuxille.

Miksikö?

Jo yksin sen takia että selain on, ainakin Windowsilla erinomainen mutta myös siksi että Microsoft tuo järkeviä sovelluksia käyttöjärjestelmälle.

Edge ei ole ainut Microsoftin työpöytäsovellus Linuxille.

Muun muassa Skype löytyy jo ja on aina ollut saatavilla myös Linuxille ja Edgen sekä Skypen lisäksi, myös Office on tulossa Linuxille!

Lisätietoja Edgestä ja lataukset kannattaa käydä etsimässä Edgen insider verkkosivuilta osoitteesta: https://www.microsoftedgeinsider.com/fi-fi/

Windowsin työpöytä Linuxiin?

 

En näe Microsoft Windowsia pelkkänä pahana, sillä vaikka siinä on paljon pahaa, ei kaikki sitä kuitenkaan ole.

Yksi näistä hyvistä puolista on ehdottomasti Windowsin käyttöliittymä, se on nopea, selkeä ja erittäin viimeistelty, tosin nyt Windows 10 aikana, viimeistely on jäänyt puolitiehen. Siltikin katsoisin mahtava lisänä Linuxiin, jos Microsoft kehtaisi julkaista käyttöliittymänsä niin sanottuna erillisenä DE:nä Linuxille. En nyt puhu siitä, että Microsoftin pitäisi muuttaa Windows Linuxiksi ja julkaista se omana ”distronaan”.

Jos vain tuo käyttöliittymä Windows 7:sta saataisiin Linuxille, näkisin mieluusti Microsoftilta myös File Explorerin, eli resurssienhallinnan Linuxilla sekä Chromiumiin perustuvan uuden Edge -selaimen.

Kuulostaahan tämä kovasti siltä että, voisin vain käytellä sitten Windowsia ja asentaa siihen Windows Subsystem Linuxin (WSL). No ei, vaikka näin toki jo teenkin Windows asennuksiini. Ongelmana nykyisen Windowsin kanssa on tietenkin Windowsin suljettu koodi sekä sen sisältämät käyttäjien seurantaan ja yksilöintiin liittyvät asiat sekä se hemmetin automatisoitu uudelleen käynnistys päivityksien yhteydessä. En pysty suosittelemaan Windowsia näiden asioiden vuoksi.

Ehkä kuitenkin tulevaisuudessa näemme Microsoftin avaavan Windowsin vapaaksi lähdekoodiksi, se olisi jo nyt helppoa koska Windowsin lähdekoodia ylläpidetään GitHubissa, toki yksityisenä repona ja veikkaan että sille on tehty hieman järeämpi suojaus kuin GitHubin muille käyttäjille, GitHubinhan omistaa Microsoft.

Microsoftin toimet avoimen lähdekoodin ympärillä ovat olleet osittain hyviä ja osittain pahoja mutta ylipäänsä yhtiön kiinnostus entiseen arkkiviholliseensa on lisääntynyt huomattavasti.

Microsoftin pahuus tulee esiin poliittisessa toiminnassa, yhtiö on hankkinut itselleen sijoituksia avoimen lähdekoodin edistämiseen tarkoitettujen yhteisöjen parissa ja ainakaan toistaiseksi nämä eivät näe Microsoftin varsin avokätisiä lahjoituksia ja ostettuja paikkoja vaarana. Ehkä he ovat oikeassa, ehkä eivät. Tähän saadaan vastaus tulevaisuudessa.

Jos kuitenkin on niin että Microsoft on aidosti hyvää tarkoittamassa, se saattaa yllättää jossakin vaiheessa ja julkaista Windowsin peruskomponentteja avoimena koodina ja ehkä jopa tehdä itse DE:n mutta jos koodi julkaistaan, veikkaan että joku muu taho löytää kyllä kiinnostusta tuoda Windowsin työpöydän Linuxille.

Helposti ohjelmat eivät tule kääntymään Linuxille koska jo yksistään käyttöjärjestelmien tapa käsitellä tiedostojärjestelmää on täysin nurinkurista, joten koodia tarvitsee muokata huomattavasti, jotta oikeat asiat löytyvät ja kuten työpöytäympäristöä voidaan toimivasti ajaa.

#jannerage - Linux jakeluiden asennusohjelmat

 

Linux jakeluiden asennusohjelmat ottaa päähän.

 

Minä joka olen vannoutunut yksinkertaistamisen vastustaja, ei voi sietää sitä että ohjelmat suunnitellaan siten että ohjelmasta jätetään tahallisesti toimintoja pois, vain siksi että se tekisi yhden asian edes kohtuullisen hyvin. 

Tämä trendi on levinnyt Linux jakeluiden asennusohjelmiin, eli siihen sovellukseen jonka tarkoitus on asentaa käyttöjärjestelmä tietokoneelle. Trendi on ollut Linux maailmassa toki jo kauan, joten mistään uudesta ilmiöstä ei sinällään ole kyse. 

Asennusohjelmat eivät kysele esimerkiksi, mitä selainta, tiedostohallintaa, terminaalia, ajoympäristöä, tekstieditoria haluat käyttää oletuksena. Käyttäjältä kysytään vain mihin osioon tai vapaaseen levytilaan käyttöjärjestelmä asennetaan ja sen jälkeen käyttäjän nimi, jonka mukaan asennusohjelma luo asennettavaan järjestelmään käyttäjätunnuksen. Useampi asennusohjelma ei kysy halutaanko järjestelmälle mahdollisesti luoda useampi käyttäjätili, mitä bootmanageria halutaan käytettävän ynm.. 

Trendi aiheuttaa sen että esimerkiksi minulla on melkoisesti töitä heti tämän yksinkertaisen asentajan jälkeen. 

Kun käynnistän ensimmäistä kertaa uuteen järjestelmään, joudun poistamaan useamman gigatavun levyltä turhia sovelluksia ja asentamaan haluamani. 

Okei tämä ei ole minulle iso juttu mutta ajatellaan muita käyttäjiä, jakelu kun ei rohkaise luomaan järjestelmästä yksilöllistä, vaikka Linuxin yksi periaate onkin muokattavuus, nykyisin sovellukset eivät ole enää tasa-arvoisessa asemassa. Joku muu on valinnut sovellukset, joita useampi käyttäjä vain tyytyy käyttämään koska ne ovat asennuksessa mukana tulleet. 

Tämän avautumisen pointti on toive

Toiveena olisi että palattaisiin edes osittain takaisin Linuxin alkuaikoihin kun käyttäjältä kysyttiin asennusvaiheessa mitä sovelluksia tämä tahtoo uudessa järjestelmässään nähdä ja käyttää, heti eikä jälkiasennuksena. 

Moni ei varmasti tyytyisi esimerkiksi LibreOfficeen kun muitakin toimistopaketteja on tarjolla, monelle gedit ei tarjoa sitä mitä moni muu editori, kuten vaikkapa Code tarjoaisi, annetaan vaihtoehdot tarjolle heti, ei myöhemmin koska silloin se on jo liian myöhäistä... 

Esimerkiksi LibreOfficen kohdalla, jos käyttäjä asentaa toisen toimistopaketin jälkiasennuksena, ymmärtääkö hän poistaa LibreOfficen? ja lopputuloksena on sitten se, että nyt järjestelmästä löytyy kaksi erilaista toimistopakettia. Vaikka levytila onkin edullista, ei sitä näin pidä hyödyntää :) 

Tämänlainen rage siis tällä kertaa, nauttikaa ja osallistukaa keskusteluun! 

Ubuntu 20.04 Focal Fossa on jo kulman takana mutta onko tällä minuun juurikaan vaikutusta?

Otsikkoon vastaten: Ilmeisesti on. Nimittäin, kun päätin käynnistää testiosiolla olevan käyttöjärjestelmän (Ubuntun), huomasin että tämähän on erinomaisessa tilassa.

Ubuntu oli päivittynyt viimeisimpään kehitysversioonsa Focal Fossaan, eli 20.04 versioon ja työpöytä on näpsäkkä sekä vielä todella lähellä perus Gnomea (Vanilla gnome).

Canonicalin muutokset työpöytäympäristöön on todella vähäiset tai oikeammin näkymättömiä. Muutokset ovat lähinnä pellin alla, jossa siis tärkeimmät optimoinnit on tehty.

Toki Ubuntulla on oma teema ja sovelluksena teeman muuttamiseen ja näin mutta ainakin tässä vaiheessa Ubuntu tarjoaa erittäin optimoidun Gnome elämyksen.

Minä kun kuitenkin olen jo muutama vuosi sitten vaihtanut Gnomesta (Ubuntu Gnome) Kubuntuun, eli KDE Plasma5 työpöytään, sen muokattavuuden ja siten laajemman käyttökokemuksen vuoksi, en tosiaan uskonut, että perus Ubuntu voisi minulle tarjota oikeastaan mitään. Se oli minulla asennettuna kuitenkin siksi että pystyn vertailemaan asioita Kubuntun sekä Ubuntu välillä.

Nyt olen pyöritellyt Ubuntua jo pari viikkoa putkeen, enkä ole tarvinnut Plasma5 työpöytää oikeastaan mihinkään.

Ubuntuun piirtyy myös käyttämäni QT sovellukset vallan mainiosti kuten muun muassa kdenlive, tämä on plasmassa hieman toisin, jos siellä pyöritellään GTK3 sovelluksia, ne myös näyttävät GTK3 sovelluksilta, Gnomen tapauksessa qt- sovellus näyttää kuin GTK3 sovellukselta, joka on hienoa työpöydän yhtenäisyyden kannalta.

Olen kuitenkin muuttanut Gnomea jo melkoisesti, olen säätänyt asetukset juuri sellaiseksi kuin ne haluankin, vaikka vielä muutama asia on hämärän peitossa, kuten se miten saan tiedostonhallinnan (nautilus / caja) thumbnailit näkymään yli 4096kt tiedostokoon videotiedostoissa, ne kun ovat minulla lähes automaattisesti tuon maagisen rajan ylittäviä. Jos tähän joku tietää vastauksen, voisitko ystävällisesti jakaa tietosi kommenttiosioon 😊

Muutin toki myös oletus tiedostohallinnan eli nautiluksen, Cajaksi koska nautilus on aivan liian yksinkertainen ja siten varsin tyhmä tiedostojen hallintaan, se on lähinnä tiedostoselaaja ja vain itsensä kiduttamisesta nauttiva haluaa moisella tiedostojaan yrittää hallita.

Cajassa on kuitenkin toistaiseksi vielä kummallisia vakausongelmia, varsinkin silloin kun se yrittää käsitellä paljon thumbnaileja sisältävää hakemistoa mutta kun sen on antanut ladata kaikki järjestelmän muistiin, on käyttö sen jälkeen miellyttävää, tähän saattaa kulua kuitenkin jopa minuutteja, eikä kyse ole prosessorin tehottomuudesta, se käyttää nimittäin suoritinta vain noin 20% kun käsittelee thumbnaileja, joten kyse on enemmänkin siitä ettei ohjelmaa ole tarpeeksi hyvin optimoitu erilaisiin ympäristöihin, caja kuitenkin tulee MATE työpöytäympäristöstä mutta joka on kuitenkin vain modattu versio nautiluksesta. Ehkä Cajaan tulee vielä parempi päivitys, joka korjaa nämä kummalliset ongelmat. Ei anneta kuitenkaan cajan olevan pysäyttävä ongelma, sillä se tarjoaa mitä tiedostonhallinnalta oletan.

Se miten olen säätänyt Ubuntun gnomen vastaamaan vaatimuksiani on tietenkin dconf sekä skriptit:

Dconfin avulla päästään sovellusten ja käyttöliittymien asetuksiin, yleensä asetuksiin, joita ei ohjelmien omista graafisista asetuksista sellaisenaan löydy.

Dconfista käsin on helppo myös säätää kaikkien ohjelmien asetukset kerralla, joten ohjelmia ei tarvitse ensin käynnistää ja sitten etsiä niiden asetuksia, avaa vain dconfin ja etsii ohjelman. Nerokasta!

Sitten joissain tapauksissa ja aika useissa tapauksissa käytän yksinkertaisia scriptejä tai aliaksia joilla saan Gnomen tekemään tiettyjä asetuksia. käyttämällä gsettings set ”optio”. On käytännössä sama, tekeekö asetuksen dconfista vai käyttämällä gsettingsiä mutta terminaalissa elävälle gsettings tuntuu luontevalta ja nopealta tavalta sorkkia tiettyä asetusta, varsinkin kun tarkoitus on käyttää jotain vain hetken.

Olen tällä hetkellä sitä mieltä, että Ubuntu 20.04, vaikkakin on vasta beta asteella, on varsin toimiva käyttöjärjestelmä ja pystyn suosittelemaan sitä jo korvaamaan aikaisemmat versiot mutta jos sinua häiritsee tuo version beta -leima, asenna järjestelmä toiselle osiolle ja testaa sitä, toki voit myös leikkiä sen kanssa niin sanotussa live järjestelmässä, suoraan asennustikulta.

Focal Fossa julkaistaan virallisesti tämän kuukauden 23 päivä, eli 23.04.2020!

Voit ladata Focal Fossan täältä!

Bluetooth profiilit kettuilevat 😠

Windowsissa että Linuxissa Bluetooth kuulokkeet toimivat siten että ne vaihtavat automaattisesti laadukkaan A2DP- sekä huonlaatuisen HFP- ääniprofiileiden välillä, mikäli laitetta käyttävä ohjelma niin määrää.

Huomaat käyttäjänä tämän varsinkin silloin kun saat kesken musiikinkuuntelun Skype puhelun.

Bluetooth yksinkertaisesti vain vaihtaa äänenlaadun heikommaksi HFP-profiiliksi (Hands-Free profile), jättäen kyllä musiikin taustalle soimaan, mutta siten että musiikki jatkaa soittamistaan A2DP-profiiliin (Advanced Audio Distribution Profile). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että musiikkia ei enää kuulla, koska Skype puhelu vaihtoi kuulokkeiden profiilin toiseksi.

Automaattinen profiilin vaihto vaatii ohjelmalta sille tuen, esimerkiksi ottamani Skype tukee automaattista profiilin vaihtoa, joita käyttöjärjestelmät ovat oletusasetuksineen halukkaita tottelemaan, tuosta noin vain.

Käytössäni olevissa Harmanin AKG K845 -kuulokkeissa toteutus on vielä tehty niin, ettei kuulokkeiden sisäistä mikrofonia voi käyttää kuin HFP-profiililla, vaikka A2DP -tukee itsessään toki myös äänivientiä.

HFP-profiilin äänenlaatu on erittäin huonolaatuinen, jopa puheluille ja onkin käsittämätöntä, miksi tätä tahdotaan tukea. Internetistä olen koittanut etsiä tähän ongelmaan ratkaisua, mutta yllätykseksi sieltä löytyy vinkkejä vain sille, kuinka HFP-profiili saadaan aktiiviseksi, miksi kukaan haluaa tehdä näin?

Ratkaisu Windowsin puolella:

Microsoft Windowsin puolella, Skypeä käyttäneenä, löysin kuitenkin tänään kummallisen ratkaisun, jolla saan A2DP:n kautta Skypen äänet kuulumaan ja siten pidettyä musiikin ynm… myöskin puhelun taustalla.

Microsoft on julkaissut Skypestä version, joka tulee Windows 10:n mukana tai jonka saa ladattua Windowsin Microsoft Store -sovelluslataamosta.

Tämä Windows 10 -versio on se joka itse asiassa vaatii Bluetooth kuulokkeilta HFP-tukea, eikä suostu millään antamaan ääntä ulos A2DP-profiilille, ei vaikka HFP-profiilit olisi käyty poistamassa Windowsin äänihallinnasta.

Poistin tämän, koska minulla oli sen kanssa myös muita ongelmia ja tarkoitus oli ladata Skype uudelleen, unohdin kuitenkin, että se pitäisi ladata Microsoft Storesta, eikä suinkaan skype.com -sivustolta.

Latasin Skypen siis tuolta verkkosivulta, kuten yleensä Windows maailmassa tehdään ja suureksi yllätykseksi puhelut tulevat ja menevät tässä hienosti A2DP-profiilin läpi. Joten suosittelen tämän asian kanssa painivien, korvaavan Windowsin mukana tulevan Skypen, tuolla skype.comissa olevalla.

Nyt on toki hyvä ymmärtää että äänenvientiin on parempi omata ulkoinen mikrofoni, sillä edelleenkään, ainakaan minun kuulokkeiden tapauksessa, mikrofoni ei tule tunnistettavaksi A2DP:n kautta.

Linux:

Linuxin puolella tarvitsee sitten taas HFP-profiili sulkea Bluetoothin asetustiedostoja sorkkimalla, palaan tähän myöhemmin, tuolla Puhetta tietotekniikasta -blogissa.

Korjaako AMD HEVC-probleeman?

Nyt ollaan sitten todellakin jännän äärellä.

Kannattiko näytönohjaimen vaihto, onko Nvidian näytönohjain todellakin syyllinen HEVC-probleemaan, mitä jos se jatkuukin AMD näytönohjaimella myös ja ongelma onkin esimerkiksi prosessorissa, jota Linux kernel käsittelee kummallisesti?

Tällä videolla kaikki tämä saa selvyyden!

Aikaisemmat asiaa käsittelevät  jutut:

• Ongelman esittely: Kuseeko Nvidia HEVC-tuen linuxissa?
• Unboxing AMD Radeon RX 5700

Nvidia Geforce 960 GTX, ei omaa toimivaa HEVC tukea Linuxissa

Nvidia tunnetaan varsin hyvin siitä, kuinka se kohtelee asiakkaitaan jotka haluavat käyttää tietokoneensa käyttöjärjestelmänä Linuxia tai ylipäänsä mitä tahansa muuta käyttöjärjestelmää kuin Microsoftin Windowsia.

Itse koin tämän nykyisellä Geforce 960 GTX -näytönohjaimellani. On suorastaan kummallista kuinka yrityksen sisällä halutaan tahallisesti vähätellä muita käyttöjärjestelmiä, rampauttamalla laitteen toimintoja.

HEVC -tai h265 on videotiedostojen pakkauskoodekki, se pakkaa muutoin suureksi käyvän videotiedoston pienempään tilaan. En mene nyt erityisemmin koodekkien maailmaan tämän enempää mutta Nvidia on onnistunut rampauttamaan tämän kyseisen koodekin tuen sen Linux ajureista.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei Nvidian korteilla HEVC –pakattuja tiedostoja katsella. Niitä voi kyllä tehdä, koska Linuxissa harvempi videoeditori ylipäänsä tukee näytönohjainkiihdytystä, kun siis videoita lopulta rendereöidään.

Esittelen tällä videolla käytännössä mitä tämä kaikki tarkoittaa ja miltä se näyttää.

Vihjaan myös mahdolliseen ratkaisuun.

"10.12.2016 on Periscope" - Pölistään tietotekniikasta kännissä 🍺

KUVATTU: 10.12.2016 klo 02:46
-----------------------------
Löysin tallenteen eräästä vuoden 2016 Periscope lähetyksestäni, jonka olen tehnyt tuhannen päissäni. Ilmeisesti keskustelu kääntyi katsojien kanssa tietotekniikkaan.

Olen kerännyt tälle videolle mielstäni parhaat palat tuosta tallenteesta. Videolla kuullaan jyrkkiä mielipiteitä ja ajatuksia tietotekniikasta, Linuxista, käyttöjärjestelmistä yleensä, puhelimista ja vaikka mistä :D

Hauskana yksityiskohtana on myös se, että olen vielä 2016 kovakin Gnome työpöytäympäristön käyttäjä.

Siirryin loppuvuonna 2017, KDE Plasman käyttäjäksi =)

PS: Huomaa että videon laatu on erittäin huono, se johtuu yksinomaan Periscopesta, mutta eipä tässä ole tarkoitus videota juuri pällistellä, ehkä enemmänkin vain kuunella (audio on myös huonolaatuinen johtuen samasta syystä).

PTT: Firefoxin ennakkoversio (Nightly) Ubuntuun

Ubuntu on varsin suosittu Linux jakelu, jonka johdannaista myös itse käytän vakituisesti (kubuntu). Ubuntun omasta sovellusvalikoimasta ei löydy suositun Firefox selaimen kehitys- tai oikeammin ennakkoversiota, jota kutsutaan Firefox Nightlyksi.

Itse käytän kuitenkin Firefox selaimesta aina viimeisintä bittiä ja koska Nightlyä ei löydy, se tarvitsee asettaa sovellusvalikoimaan käsin.

Tämä on varsin helppoa, sillä Firefoxin kehittäjistä muutama ylläpitää erikseen Ubuntulle tarkoitettua repoa, eli repositorya (suomeksi, varasto?) joka vain lisätään käyttöjärjestelmän pakettihallintaan (sovellusvalikoima).

Mikä parasta, tämä versio ei tule korvaamaan Ubuntun mukana tulevaa Firefox -selainta, joka on viimeisin vakaa versio selaimesta, joten voit käyttää kumpaakin versiota samanaikaisesti.

Minä olen kuitenkin poistanut vakaan version omasta järjestelmästäni, koska Nightly on minulla toiminut aina varsin stabiilisti, eikä ole aiheuttanut juurikaan ongelmia. Nightly myös päivittyy useamman kerran päivässä, joten yleensä ongelmat, jotka kerkiää kerran nähdä, ei sitä enää uudessa versiossa näe.

Näin lisäät Firefox Nightly version Ubuntu pohjaisiin jakeluihin:

Avaa konsoli (näppäinyhdistelmä CTRL+ALT+T)

Suorita konsolissa seuraavat komennot:

sudo add-apt-repository ppa:ubuntu-mozilla-daily/ppa
sudo apt-get update
sudo apt-get install -y firefox-trunk firefox-trunk-locale-fi

Huom. Viimeisin rivi (*locale-fi) asentaa suomenkielisen käännöksen Firefox Nightlyyn, jos et tätä halua, voit jättää rivin pois.

Konsoli kysyy sinulta salasanaa, tämä on käyttäjätunnuksesi salasana (sama, jolla kirjaudut järjestelmään sisään).

Mikäli et halua enää Firefoxin vakaata versiota pitää järjestelmässä, voit poistaa sen joko graafisesta sovellusvalikoima -ohjelmasta käsin. Tai nopeammin konsolista käsin, seuraavalla komennolla:

sudo apt-get remove firefox firefox-locale-fi

Hyväksy poisto painamalla K tai Y -näppäintä.

Mikäli haluat poistaa vakaan version kaikki tiedostot järjestelmästä, konfiguraatiotiedostot mukaan luettuna, käytä tällöin apt-get komentoa:

sudo apt-get purge firefox firefox-locale-fi

Hyväksy poisto painamalla K tai Y -näppäintä.

Tietenkin Nightly versiosta voi myös ladata pelkän binäärin, jonka Mozilla tarjoaa selaimen lataussivulla, mutta tällöin menettää kätevän tavan saada selaimeen päivityksiä automaattisesti. Pakettihallinta huolehtii siitä, että ohjelmat ovat järjestelmässä ajan tasalla.

PTT: “su” -komento perii peruskäyttäjän PATH-rivin

Minun aikaisemmat Debian versiot ovat olleet niinkin vanhoja alustaltaan kuin 9.5, nyt kun päivitin palvelimen Busteriin, on muitakin muutoksia tapahtunut kuin vain verkkokorttini ajurin ongelmat.

Käytän usein root käyttäjään siirtymisessä “su” -komentoa, komento on hyvin vanha, se periaatteessa toimii kuten nykyisin useammin käytettävä “sudo” -komento mutta on käytännöllisempi silloin kun järjestelmästä löytyy oikea root -käyttäjä.

Huomasin Busterin päivityksen jälkeen sen ettei “su” -komento toimii enää kuten ennen, nimittäin mikään “sbin” hakemiston ohjelma ei löytynyt suoraan sitä pyydettäessä. Ongelma oli “su” -komennon muutos joka tapahtunut jossakin vaiheessa 9.5–10 versioiden välissä.

Tutkin tilannetta hetken aikaa ja huomasin että “su” -komennon kautta root käyttäjän “PATH “-rivi on vajavainen ja muistuttaa kovasti peruskäyttäjän omaavaa riviä. PATH-rivi on järjestelmämääritys, johon lisätään hakemistot, joissa olevia binäärejä voi ajaa mistä tahansa järjestelmästä, siten ettei koko hakemistorakennetta tarvitse antaa sovelluksen eteen.

Kysyin asiasta jälleen freenoden #debian -kanavalta ja sielläkin asiaa alettiin ihmettelemään ja lopputulokseksi saatiin se, että “su” perii sen käyttäjän PATH-rivin joka komennon käynnistää. Nykyinen tapa jolla saa rootin oman PATH-määrityksen käyttöön, on antaa komento seuraavanlaisesti:

“su -”

Tuo “ -” merkki on tärkeä, se kertoo järjestelmälle, että käyttäjä haluaa pyydetyn käyttäjän kaikki määritysasetukset käyttöönsä kun kirjautuminen sille tehdään.

PTT: r8168 4.19.0–5 kernel tuki Debian busterissa

Päivitin palvelimen käyttöjärjestelmän uusimpaan Debian versioon, joka on tällä hetkellä versiossa 10, koodinimeltään se tunnetaan Busterina.

Buster päivittää kernelin myös versioon 4.19.0–5, joka ei toki ole uusin bitti mutta jota Debian pitää tarpeeksi stabiilina tuoreena ytimenä.

Ongelma tässä on kuitenkin se että verkkokortti (Realtek 8168/r8168) joka huolehtii minun palvelimen internet yhteydestä lakkasi toimimasta, se näkyi järjestelmälle oikein mutta tiedonsiirtoa ei tapahtunut.

“ifdown | ifup” ei toiminut, eikä myöskään “ip device up”, ihmettelin mistä kummasta ongelma voi johtua, asensin jopa firmware-kernel-nonfree paketin tuloksetta, tämä ei parantanut tukea r8168 ajuriin.

Sitten kysyin ircistä, freenoden #debian kanavalta, onko kernelissä bugi, koska r8168 toimii kyllä aikaisemmassa kernelissä 4.9.0–8? Sain vastauksen että r8168 saattaa joissakin tapauksissa vaatia erillisen dkms paketin, joka sisältää ajurista suljetun version.

Paketin nimi on “r8168-dkms”, se löytyy Debianin omista, non-free repoista.

Kun sain paketin asennettua “sudo apt-get install r8168-dkms” -komennolla ja käynnistin järjestelmän uuteen 4.19.0–5 kerneliin, yhteys toimi jälleen.

On tietenkin harmi että joudun käyttämään suljettua ohjelmakoodia mutta parempi tämä, kuin se että joutuisin tähän hätään etsimään uuden verkkokortin tai käyttämään jo vanhentunutta 4.9 kerneliä.

Mielipide ChromeOS käyttöjärjestelmästä 🤓

Teen joskus lyhyempiä katsauksia erilaisten sovellusten ja miksei myös käyttöjärjestelmien kehitystyöhön, eli missä niiden kanssa nykyisin mennään.

Eilen kokeilin huvikseni miltä Googlen virallinen ChromeOS -käyttöjärjestelmä nykyisin tuntuu. Jätin ChromeOS:n aikanaan vähemmälle käytölle koska vaadin käyttöjärjestelmältä ennen kaikkea muokattavuutta, enkä tarkoita tällä käyttöliittymän ulkoasua kuten jotkut saattavat asian ymmärtää.

Videolla kerron kokeilustani ja tuloksia siitä soveltuisiko käyttöjärjestelmä nykyisin jo omaan käyttööni.

Videolla mainittu "brew" eli Chromebrew pakettihallinta löytyy täältä: https://skycocker.github.io/chromebrew/

Esittelen nopeasti myös Pixel Experience Android romin, jota kokeilen tällä hetkellä OnePlus3 -puhelimellani, tästä en kuitenkaan juuri enempää vielä tuonut asioita ilmi koska sitä on tarkoitus testata vielä pidemmän aikaa ja myöhemmin tehdä jos ei video niin ainakin blogipostaus.

Säätöä, Linuxin asennusta ynm...

Voitte kysellä tietotekniikasta, vastaan parhaani mukaan...

PS: Tämä liveily on alkoholiton tapahtuma :)

Drop down terminaali Windowsiin? Kyllä vain!

Käytän yleisesti Linuxia oikeastaan kaikissa laitteissa joita tietokoneiksi voi kuvailla, joten kun Windowsia käytän, tulee nopeasti ikävä niitä toimintoja joita yleensä Linux maailmassa käytän.

Yksi näistä on toki drop down terminaali, eli jolla saan komentotulkin/terminaalin nopeasti työpöydän päälle ja pois kun tietty asia on terminaalissa tehty.

Windowsiin esiteltiin pari vuotta sitten melko outo ratkaisu nimeltä Linux subsystem, se tuo linuxista tutun bash komentotulkin sekä periaatteessa koko tekstipohjaisen linux alustan Windowsille, joten ellei kaikki niin suurin osa käyttämistäni työkaluista on nyt myös saatavilla Windowsille.

Bashiin pääsy ja poistuminen on kuitenkin melko hidasta ihmiselle joka on tottunut drop down terminaaleihin, joten aloin etsimään mahdollisuuksia saada ominaisuuden Windowsille ja yllättäen löysin Qonsole sovelluksen, joka on avointa lähdekoodia ja joka tekee juuri sen mitä hain, mahdollistaa dropdown komentotulkin Windowsille.

Qonsolea ei ole aktiivitisesti ylläpidetty sitten pariin vuoteen mutta se tekee edelleen sen mitä kuuluukin.

Qonsolen asetuksista ei esimerkiksi kannata painaa “console settings” painiketta, ellei Windowsista ole asettanut vanhaa komentokehotetta käyttöön, muutoin Qonsole kaatuu.

Muut ominaisuudet näyttävät toimivan, kuten drop down ikkunan läpinäkyyvys sekä animaatio asetukset.

Qonsole tukee myös muita kuin vain Windowsin perinteistä komentokehotetta eli command promptia tai cmd:tä, mutta näistä en sen enempää itse tiedä.

Bashit saat kuitenkin valittua suoraan kun muutat Windowsin komentokehotteelle tarkoitettua komentoa kohdasta: cmd path:

Tässä kohtaa kannattaa luoda bash.bat -tiedosto johon asettaa yksinkertaisesti rivit:

@echo off
ubuntu

Tallenna tiedosto vaikkapa johonkin kotihakemistoosi ja nyt etsit kyseisen tiedoston Qonsolen cmd pathille.

Nyt drop down komentokehote on Linuxin bash ja hommia on helppo jatkaa tutussa ympäristössä.

Huom. Bat tiedostossa “Ubuntun” kohdalle ei kannata tehdä tarkkaa pathia eli tiedostopolkua koska “ubuntu” binääri on hakemistossa jonka nimessä mainitaan versionumero, tämä siis muuttuu kun Microsoft Storeen tulee mahdollinen päivitys.