En uskonut kuinka herkkä tuosta tilanteesta lopulta tulikaan.
Kyseinen Commodore 64 tietokone on ollut elämässäni niin kauan kuin vain muistan!
Siihen liittyy niin monia muistoja, oikeastaan kun miettii se oli hyvin keskeinen osa perheemme arkea, päivisin äiti pelaili sillä tai koodasi grafiikkaa, iltaisin minä saatoin pelata muutamaa peliä mitä maltoin latausaikoja odotella...
Se tarjosi pohjan tulevalle, hyvin tietotekniikka painotteiselle elämälleni, vaikken sitä tuolloin vielä ymmärtänytkään, tietokoneet olivat tämän koneen vuoksi minulle arkipäiväinen asia, toisin se oli monella muulla lapsella siihen aikaan.
Kuitenkin nyt viimeisinä vuosikymmeninä, tämä yksilö on seurannut minua lähinnä vain eri asuntojeni kellareissa, eikä sitä ole varmaankaan käynnistetty 2000-luvun puolella kertaakaan.
Commodoren sovellukset ja pelit on ajettu jo pidemmän aikaa emulaattorin kautta.
Siltikin vaikka pelit voidaan ajaa helposti emulaattorissa, oli peleistä luopuminen asia joka pyörii mielessäni enemmänkin kuin tuon koneen pois antaminen, teinkö oikein myymällä osan henkilökohtaista historiaani pois, vaivaisella parilla kympillä? mutta toisaalta, mitä arvoa sillä on että pelit olisivat jatkaneet pölyttymistä tuossa vanhassa kaupan ostoskorissa, mihin vieläkin jäi melkoinen määrä pelejä?
Oikea ratkaisu oli antaa näille reliikeille vielä mahdollisuus palvella, siihen ne on tarkoitettu :) hashtag liiantunteellinen :D PS: Löysin tuon muuntajan eli virtalähteen, joten sekin meni harrastajan matkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.