Miten näin voi olla?
Kilpailijat lähtivät aikoinaan CD-levykelkkaan, osa lopetti koska Internet vei heidän asiakkaat nurin ja niin edes päin mutta miksi sitten yhtiöllä menee nyt niin hyvin?
Kasetti tarjoaa varsinkin indiebändeille edullisen ja melko siistin tavan tuoda julki itseään, he haluavat tehdä asioita edelleen samalla tavalla kuin heidän ihailemansa idolinsa, kasetin ääni tuo sitä likaista värettä musiikkiin, se tuntuu oikealta, toisin kuin kristallin kirkas CD:ltä tuleva äänitys.
On aika hauska ajatella sitä että kasettikin on päässyt nyt siihen asemaan mihin LP:kin, bändit haluavat kuulla musiikissaan kasetin tuoman tunnelman, ehkä sen hieman sähköisen ja "likaisen" äänen?
Kun katsoin tuon Bloombergin jutun (jonka muuten Mikko Hyppönen julkaisi Twitteriin) niin innostuin muistelemaan omia kasettejani, ne on itse asiassa vieläkin tuolla kaapissa, tai ainakin osa ja äidilläni että siskollani on myös melkoinen määrä. Niissä on musiikkia jota ei koskaan ole tuotu nettiin, ne ovat harvinaisia, niiden omistaminen tuntuu omistamiselta.
Lukemattomien Suomalaisten pikkubändien julkaisemia kasetteja 70- ja 80-luvuilta löytyy näistä kokoelmista, bändien joiden nimiä ei enää muista (paitsi sitten kun kasetin laittaa soimaan) ja mistä ei ole kirjoitettu nettiin mitään.
Toisin on LP-levyjen ja varsinkin CD-levyjen kanssa, niistä löytyy remasteroidut versiot Spotifyistä ja muista samankaltaisista netin musiikkiarkistoista.
Olin lapsena hyvin innostunut tekemään sekakasetteja eli "mixteippejä" joita jaoin ystäville tai oikeastaan niitä vaihdeltiin keskenämme, waretusta parhaimmillaan!
Nykyään en kasetteja enää käytä, soitin kyllä löytyisi mutta kasetit ovat unohtuneet tuonne kaapin pohjalle, ehkä ne sieltä pian kaivan ja kaivankin :D
Oli ihan pakko näin "ääneen" tästä päästä jotain sanomaan, sen verran lähellä sydäntä tuo juttu kävi :) Music for ever! ja sillai...
Kertokaas te omia muistojanne kaseteista, ovatko vielä käytössä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.