Tiikerikissa, tuttavallisemmin Stimpy poistui keskuudestamme 6.6 klo 5:30, sylissäni.
Tiikeri oli ollut heikkona jo koko viikon, ei ruoka maistunut ja vettäkin joi todella vähän, sitä osasi odottaa että kuolema ei tule pian yllätyksenä.
Tulen aina muistamaan Stimpyn katseen ja viimeiset pari henkäystä jonka kissa lopulta päästi, ei siinä muuta voinut kuin halata ja rauhoittaa pientä, muistan muun muassa kiittäneeni Stimpyä kaikista yhteisistä vuosista joita meillä oli, ja niitä oli paljon :)
Stimpy on nyt hyvässä paikassa, mutta ikävä ei vaan tahdo laantua, nyt kun olen oikeasti yksin on tunne täällä ihan erilainen, ei tähän totu enkä halua edes tottua.
Äiti tuli tänne ja pidimme myös hautajaiset Stimpylle, niistä lisään kuvia kun saan kameran jossa ne on.
Hautajaisiin tuli Äidin ja minun lisäkseni Jere ja Tiia, Jere teki Stimpylle hienon haudan ja Tiia oli tehnyt Stimpylle seppeleen ja ristin, kiitos kun olitte mukana.
Koko tapahtuma meni melko rauhallisesti ja vielä kun pelkäsin että en kestä, minun ei onneksi tarvinnut paljon tehdä kuin laskea Stimpyn “arkku” haudan pohjalle ja heittää ensimmäiset mullat.
Stimpy eli kunnioittavat 19 vuotta, josta meillä kotona noin 8-9 vuotta ja minun luonani 9 vuotta.
Lepää rauhassa rakas Stimpyliini, kiitos!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.